Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtojutussa alkavat tänään loppulausunnot Helsingin hovioikeudessa. Sen jälkeen hovioikeus jää harkitsemaan ratkaisuaan.
Käräjillä vankeuteen tuomittu Aleksanteri Kivimäki, 28, vaatii hovioikeudessa kaikkien syytteiden hylkäämistä. Syyttäjät vaativat Kivimäen rangaistuksen korottamista seitsemään vuoteen, mikä on maksimirangaistus rikoksista, joista häntä syytetään.
Psykoterapiakeskus Vastaamon tietojärjestelmä murrettiin ja potilastietokanta kopioitiin marraskuussa 2018. Myöhemmin yhtiötä ja sen asiakkaita kiristettiin ja asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitettiin verkossa.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Kivimäen viime vuonna kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Tuomio tuli törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9 200 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, lähes 21 000 törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä.
Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Kivimäki tunkeutui oikeudettomasti Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi sieltä potilastietokannan käyttöönsä. Sitten hän oikeuden mukaan julkaisi internetissä yhteensä noin 33 000 Vastaamon potilastietokannassa olleen henkilön tiedot kolmessa erässä.
Kivimäki vaati hovioikeudenkäyntiä jäihin
Kivimäki vaati aiemmin, että hovikäsittely keskeytettäisiin, koska syyttäjät nostivat kesken hovioikeudenkäynnin uusia syytteitä toista epäiltyä vastaan. Virossa asuvaa miestä vastaan nostettiin viime kuussa syyte avunannosta törkeän kiristyksen yritykseen.
Kivimäen puolustus vaati, että hovioikeudenkäynti keskeytettäisiin siihen asti, kunnes toisen syytetyn tapaus on käsitelty käräjäoikeudessa. Puolustus perusteli vaatimusta muun muassa mahdollisella uudella näytöllä, jota voisi nousta esiin toisen syytetyn oikeudenkäynnissä.
Helsingin hovioikeus päätyi hylkäämään Kivimäen vaatimuksen. Sen mukaan yleensä rikoksen väitetyn päätekijän syyllisyyttä arvioitaessa ei ole lähtökohtaisesti olennaista merkitystä sillä, miten avunantajan vastuuta arvioidaan.
– Hovioikeus arvioi, että Kivimäen pyynnön mukaisesta asian käsittelyn lykkääntymisestä voisi aiheutua merkittävää viivästymistä tämän asian pääasiaratkaisun antamiselle. Lisäksi asian käsittelyn lykkääminen näytön vastaanottamisen jälkeen vaarantaisi asian keskitetyn käsittelyn, hovioikeuden ratkaisussa sanotaan.
Syyttäjän asiakirjojen mukaan Virossa asuva mies oli ollut käyttäjänä Kivimäen väitetysti hallinnoimassa palvelinkokonaisuudessa, jonka avulla Vastaamoon kohdistunut tietomurto toteutettiin.
Keskusrikospoliisi on kertonut aiemmin, että Virossa asuvan miehen epäillään osallistuneen Vastaamoon kohdistuneen kiristysmateriaalin valmisteluun sekä yritykseen kohdistuneeseen kiristykseen. Mieheen yhdistettävissä oleva tunniste oli jäänyt lokeihin, kun Vastaamoon kohdistunut kiristys oli ollut aktiivisena ja palvelimella oli järjestetty Vastaamon potilastietokanta tekstitiedostoiksi yhdistämällä potilastiedot ja käyntimerkinnät toisiinsa.
Palvelimen lokeihin oli jäänyt myös ip-osoite, joka oli yhdistettävissä miehen Virossa käyttämään internet-liittymään ja hänen kotiosoitteeseensa.