Vasemmistopuolueet rusikoivat ankarasti hallituksen suojelutyötä koskevaa lakiesitystä eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina.
Hallitus esitti viime viikolla työntekijöiden yhdistyksille lakisääteistä velvollisuutta huolehtia siitä, ettei työtaistelulla vaaranneta henkeä ja terveyttä, työnantajan omaisuutta tai ympäristöä.
Jos työntekijöiden yhdistys ei laista huolimatta rajaisi työtaistelua tai antaisi riittävää suojelutyötä, työnantaja voisi pyytää oikeudelta työtaistelun kieltämistä. Viimesijaisena keinona työnantaja voisi teettää työntekijöillä hätätyötä.
SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajat yksi toisensa jälkeen arvioivat, että suojelutyötä koskevalla lakiesityksellä hallitus haluaa jälleen rajoittaa työntekijöiden työtaisteluoikeutta.
Vasemmistoliiton Pia Lohikoski korosti puheenvuorossaan, että työtaisteluoikeus on perus- ja ihmisoikeus, joka on turvattu perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa.
– Hallitus jatkaa nyt lakko-oikeuden rajoittamisen linjaansa ja työntekijöiden aseman heikentämistä esityksellä, jonka valmistelussa on jälleen menty yksipuolisesti työnantajien pillin mukaan, Lohikoski sanoi.
SDP:n Lauri Lyly arvioi monien edustajatoveriensa tavoin, että hallituksen lakiesitys on tarpeeton.
– Tässä on taas moukarilla lyöty hyttystä, koska näitä ongelmia tällä alueella ei juuri ole ollut 2000-luvulla. Käytännössä suojelutyön rajat ja suojelutyö on sovittu osapuolten välillä. Siinä mielessä on noudatettu pohjoismaista mallia, että sopien näitä on ratkaistu. Tässä ei ole lainsäädäntöä tarvittu eikä nytkään tätä tarvittaisi, Lyly sanoi.
Vuoden 2022 hoitoalan lakko taustalla
Lakiesityksen eduskunnalle esitellyt työministeri Arto Satonen (kok.) muistutti vastauspuheenvuorossaan, että vuonna 2022 hoitoalan työtaisteluiden aikana suojelutyöstä ei kyetty sopimaan.
– Minusta vastuullista on se, että näistä asioista lainsäädäntöä tehdään silloin, kun meillä ei ole mitään akuuttia työriitaa päällä. Se on huomattavan paljon vaikeampaa silloin, kun meillä on akuutti työriita päällä, kuten kaikki muistavat siitä vuoden 2022 tapauksesta, Satonen sanoi.
– Totta kai kaiken lähtökohta on se, että tästä ensisijaisesti pyritään sopimaan ja on totta, että pääosin on pystytty sopimaan. Mutta sitten on ollut muutama tapaus, jolloin ei ole pystytty sopimaan, ja sen takia tämä lainsäädäntö on olemassa, Satonen jatkoi.
Hallituksen lakihankkeen taustalla on eduskunnan vuonna 2022 antama lausuma, jonka toteuttaminen on kirjattu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan.
Eduskunta edellytti tuolloin, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.
Eduskunta sääti vuonna 2022 hoitoalan työtaisteluiden yhteydessä pikavauhdilla määräaikaisen lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi työtaistelun aikana. Kiistellyn potilasturvallisuuslain perusteella hoitajia voitiin määrätä töihin työtaistelun aikana.
Hätätyö kiistakapulana
Monet vasemmistopuolueiden edustajat nostivat keskustelussa esille sen, että lakiesityksen mukaan työnantaja voisi viimesijaisena keinona teettää työntekijöillä hätätyötä, jotta henki ja terveys, työnantajan omaisuus tai ympäristö eivät vaarantuisi.
– Hätätyön väärinkäyttö on ollut ongelmana terveydenhuoltoalalla jo nyt, saati sitten jatkossa, mikäli hallitus nyt tämänkin esityksen väkisin aikoo runnoa eduskunnasta läpi, Kim Berg (sd.) sanoi.
Bergin puoluetoverin Lauri Lylyn mukaan nyt käydyssä keskustelussa suojelutyön ja hätätyön käsitteet menivät sekaisin. Hän muistutti, että hätätyö on ennalta arvaamattomien syiden – kuten esimerkiksi myrskyjen tai suuronnettomuuksien – vuoksi poikkeuksellisessa tilanteessa tehtävää työtä, jonka taustalla on oltava äkillinen syy, jota ei ole voitu ennakolta tietää.
– Lakko ei ole ennalta arvaamaton syy. Se on ollut tiedossa, ja siitä on jopa ilmoitettu etukäteen, Lyly painotti.
Satonen korosti vastauspuheenvuorossaan, että hätätyön käyttäminen on vihoviimeinen keino ja tarkoitettu vain sellaiseen tilanteesseen, jossa ihmisten henki tai terveys ovat vaarassa, on syntymässä vakava ympäristötuho tai eläinten hyvinvoinnille aiheutetaan mittavia ongelmia.
– Vain siinä tilanteessa voidaan hätätyötä käyttää. Ja jos sitten käy niin, että tätä hätätyötä on käytetty turhaan, niin sekin on rangaistava teko, josta sitten työnantaja tulee aikoinaan saamaan rangaistuksen. Eli kyllä tämä asia on hyvin tarkkaan tässä mietitty, Satonen vakuutti.