Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ilmoittautuu presidenttikisaan. Hän kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Andersson sanoi viime kuussa harkitsevansa ehdokkuutta ensi vuoden presidentinvaaleissa.
– Eniten harkintaan on vaikuttanut oma jaksaminen ja ajankäyttö, mutta kesän jälkeen syksyn alkaessa, kun oppositio on päässyt käyntiin, olen huomannut, että kyllä Li Anderssonissa vielä virtaa riittää.
Hän sanoi olevansa käytettävissä vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi, jos puolueväki näin haluaa ja päättää.
Vasemmistoliiton odotetaan vahvistavan ehdokkaansa puoluevaltuuston kokouksessa lokakuussa.
Heikoimmin kuuluvat äänet esiin
Andersson toivoo, että presidentinvaalien yhteydessä käytäisiin keskustelua siitä, minkälainen Nato-jäsenmaa Suomi haluaa olla. Hänestä linjakeskusteluja on eri puolueiden välillä paljon käymättä.
– Tulevien vuosien aikana tullaan tekemään monia linjauksia, jotka käytännössä määrittävät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Hänen mukaansa Norja toimii hyvänä esimerkkinä, miten Suomi voi lähteä omaa jäsenyyttään rakentamaan.
– Norjalla on ollut selkeä julkilausuttu linja, että ydinaseita ei sallita Norjan maaperälle, ei myöskään tällaisia pysyviä tukikohtia. Norja on rakentanut vahvaa, globaalia tunnettavuutta muun muassa rauhanrakentamisen saralla.
Andersson totesi myös, että presidentti voi arvojohtajana olla vahva toimija myös yhteiskunnallisten ongelmien esiin nostajana.
– Jos minut valitaan presidentiksi, haluan nostaa esille niiden äänen, joiden ääni yhteiskunnassa kuuluu muuten heikosti, hän sanoi.
Lisäksi hän toivoo, että ilmastokriisiin liittyvät teemat nousevat vaaleissa esille.
"Ei kilpailua meidän äänestäjistämme"
Andersson sanoo, että presidentinvaaleissa on tilausta ehdokkaalle, joka ”tunnustaa avoimesti väriä” ja jolla on selkeä arvomaailma.
– Uskon itse, että kovinta kilpailua ei tulla käymään meidän äänestäjistämme. Kun nyt katsoo ehdokasasettelua siellä oikealla puolella, näyttää siltä, että sillä puolella kenttää ja niistä äänestäjistä se kovin taistelu tullaan käymään.
Vasemmistoliiton kannatus eduskuntavaaleissa oli 11 prosenttia. Andersson ei kertonut tulostavoitetta ensi vuoden presidentinvaaleissa.
RKP ei aseta ehdokasta
Eduskuntapuolueista SDP:n odotetaan valitsevan EU-komissaari Jutta Urpilaisen ehdokkaakseen marraskuussa. Muut puolueet ovat jo tehneet asiassa ratkaisunsa.
Tähän mennessä lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat joko valinneet oman ehdokkaan tai ilmoittaneet tukevansa valitsijayhdistyksen ehdokasta. Ainoastaan RKP on päättänyt olla asettamatta ehdokasta lainkaan.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas on eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho. Kristillisdemokraatit puolestaan ovat asettaneet ehdokkaakseen puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin. Liike Nytin ehdokkaana on puheenjohtaja Harry Harkimo.
Kokoomuksen on määrä valita virallisesti ehdokkaansa lokakuun ylimääräisessä puoluekokouksessa. Puoluehallitus esittää ehdokkaaksi Alexander Stubbia.
Keskustalla ja vihreillä ei ole virallisesti omaa ehdokasta. Keskusta on kuitenkin ilmoittanut tukevansa kisassa Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä. Vihreät taas on ilmoittanut tukevansa puolueen kansanedustajaa ja entistä ulkoministeriä Pekka Haavistoa.
Sekä Rehn että Haavisto pyrkivät presidentiksi kannattajayhdistysten kautta. Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on ehdolla kannattajayhdistyksen kautta.
Myös keskustakonkari Paavo Väyrynen kerää valitsijayhdistyksen kannattajakortteja. Lisäksi useat pienpuolueiden edustajat kokoavat nimiä asettuakseen ehdolle valitsijayhdistysten kautta.