Viime joulun alla Tukholman yliopiston meriarkeologian professori Niklas Eriksson selaili internetiä. Oli iltapäivä, ja Erikssonia väsytti. Hän päätyi selamaan Suomen meriarkeologisen seuran verkkosivuja, jonne on tallennettu Suomen vesiltä löydettyjen hylkyjen 3D-mallinnoksia.
Sivuilla Erikssonin mielenkiinnon herätti hylky, joka sijaitsi Porkkalan edustalla Kirkkonummella. Erikssonin mielestä hylky muistutti 1600-luvun vanhoja sotalaivoja. Sellaisia kuin Ruotsin kuninkaalliseen laivastoon kuulunut kuuluisa Vasa-laiva, joka upposi neitsytmatkallaan 1628. Nykyisin restauroidun Vasa-laivan voi nähdä Vasa-museossa Tukholmassa. Se on yksi Ruotsin suosituimmista nähtävyyksistä.
Vaikka Porkkalan hylky oli romahtanut kasaan, pystyi Eriksson tunnistamaan siitä 1600-luvun sotalaivoille tyypillisiä piirteitä: sivuilla tykkiaukot, korkeat mastot, iso perä ja pitkä keulapää. Myös hylyn keskellä sijaitseva iso uuni kiinnitti Erikssonin huomion. Porkkalan hylky oli löydetty 1970-luvulla, mutta sen identiteettiä ei oltu pystytty varmistamaan.
Eriksson lähetti sähköpostia suomalaiselle kollegalleen Minna Koivikolle. Ehkä hylystä olisi saatavissa lisää tietoa.
– Minnan vastauksesta kävi ilmi, että hylystä on löydetty Ruotsin kruunun kolikko vuodelta 1636. Se vahvisti tunteeni siitä, että hylky saattaisi olla 1600-luvun sotalaiva, Eriksson kertoo Porkkalan edustalla tutkimusalus Stellalla.
Porkkalassa Eriksson on tutkimusryhmineen tekemässä tarkempia meriarkeologisia tutkimuksia. Itse hylky lepää tutkimusalus Stellan lähellä, noin kymmenen metrin syvyydessä.
Kuninkaallinen pinassi
Saatuaan vastauksen Suomesta Eriksson keräsi muutaman päivän ajan lisää tietoa eri arkistolähteistä. Lopulta hän pystyi identifioimaan hylyn. Kyseessä oli Falken-niminen 35-metrinen pinassi, joka toden totta kuului 1600-luvulla Ruotsin kuninkaalliseen laivastoon. Kävi ilmi, että Falken oli kuulunut Ruotsin kuninkaalle Kustaa II Adolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle.
Selvisi, että luultavasti Falkenin laivanrakentajamestarina toimi Hein Jakobsson, joka oli hieman ennen Falkenin rakennuttamista saattanut valmiiksi kuuluisan Vasa-laivan rakennustyöt.
Tunnistamiseen meni lopulta vain muutama päivä. Sellaista tutkijan työ Erikssonin mukaan välillä on. Joskus tutkimukseen menee kuukausia, vuosiakin, ja joskus kaikki tapahtuu nopeasti.
Falkenia voi Erikssonin mukaan pitää ikään kuin Vasa-laivan pikkusiskona.
Falken muistuttaa ulkonäöltään Vasaa. Myös Falkenissa oli aikanaan Vasa-laivan tapaan pitkät mastot, tykinaukkoja ja värikkäitä koristeita, Eriksson sanoo.
Tällaisen hylyn löytäminen ei kuitenkaan ole ihan tavallista. Erikssonin mukaan Vasa-laivan kaltaisia ja hieman sitä pienempiä hylkyjä ei olla löydetty kovin montaa.
– Eikä varsinkaan Suomen vesistöstä. Se on vielä harvinaisempaa, Eriksson sanoo.
Itse asiassa Falken on Erikssonin mukaan yksi parhaiten säilyneistä kyseisen kokoluokan aluksista.
Tilaajana Ruotsin kuningas
1630-luvun ensimmäisinä vuosina rakennettu Falken ehti Erikssonin mukaan olla käytössä kymmeniä vuosia aina vuoteen 1651, jolloin se upposi Porkkalassa.
Tuona aikana Falkenia käytettiin Erikssonin mukaan sota-aikana kauppalaivojen suojelemiseen, sillä kuljetettiin tavaraa sekä ajan tunnettuja henkilöitä, kuten diplomaatteja, kuninkaita, poliitikkoja ja muita merkkihenkilöitä.
Falken sopi merkkihenkilöiden kuljetukseen hyvin, sillä siihen oli rakennettu kuningas Kustaa II Adolfin tilauksesta suuret hytit ja ylelliset tilat.
Miehistön koko vaihteli tehtävän mukaan, Eriksson sanoo. Viimeisellä matkallaan Falkenin kyydissä tiedetään olleen 30 matkustajaa sekä kuusi matkustamohenkilökuntaan kuulunutta ihmistä.
Uutta tietoa veistoksista
Viime päivien aikana Eriksson on sukeltanut hylyllä Minna Koivikon kanssa yhteensä noin kolme tuntia. Sukelluksillaan he ovat kuvanneet, puhdistaneet ja tutkineet hylkyä tarkemmin.
Erityisen innoissaan Eriksson on Falkenin keulan veistoksista, joista on selvinnyt nyt uutta tietoa.
Aiemmin Eriksson arveli, että veistoksissa olisi kuvattu leijonia, jotka olivat tuon ajan laivoissa yleinen aihe. Sukelluksissa on kuitenkin selvinnyt, että Falkenin veistoksissa on kuvattu jokin toinen hahmo. Mikä hahmo tarkalleen on, ei Eriksson ryhmineen ole vielä saanut selville.
– Se, että se ei ole leijona, on aika harvinaista, Eriksson sanoo.
Viimeisellä matkalla mukana kreivi
Miksi Ruotsin kuninkaalliseen laivastoon kuulunut laiva sitten vajosi Porkkalaan? Erikssonin mukaan tutkijat ovat arvelleet kyseessä olleen jonkinlainen onnettomuus. Tarkkaa syytä ei tunneta.
Tiedetään, että laiva oli matkalla Narvasta Tukholmaan kyydissään ruotsalainen kreivi Erik Stenbock. Merkkihenkilö hänkin.
Porkkalan vesillä Falken oli ohjattu kallioluotojen väliin, josta sitä oli alettu tyhjentää. Historiallisista lähteistä Erikssonin mukaan tiedetään, että pienempi alus Ugglan lähetettiin paikalle auttamaan miehistöä ja pelastamaan varusteita ja tykkejä.
Mutta itse laivaa ei oltu voitu pelastaa. Erikssonin mukaan Falken oli todennäköisesti seissyt tyhjänä luotojen välissä ennen kuin se ajan myötä oli vajonnut Suomenlahden pohjaan.
Toiveissa lisää tutkimusta
Nyt, lähes 400 vuotta uppoamisen jälkeen, Falken saattaa Erikssonin mukaan näyttää "vain kasalta lautoja", mutta se on itse asiassa erittäin hyvin säilynyt.
Eriksson esittelee tutkimusalus Stellan hytissä Falkenin hylystä tehtyä muovista 3D-mallinnosta. Mallinnoksen muoto todella muistuttaa hieman kasaan painunutta laivan runkoa.
Mallinnoksesta Eriksson osoittaa puut, jotka ovat aikanaan muodostaneet laivan pitkän keulapään, toisesta kohtaa Eriksson osoittaa tykinreiät.
– Ja tuossa on ollut iso hytti. Tuolla taas keittiöalue, Eriksson kertoo samalla osoittaen 3D-mallinnoksesta kohtaa, jossa on sijainnut iso uuni.
Nykyään paikalla on kasa tiiliä.
Hylky on säilynyt niin hyvin, että Erikssonin tavoitteena on tehdä tulevaisuudessa Falkenista rekonstruktiopiirros, joka esittäisi ainakin osan Falkenia läpileikkauksena. Sen avulla voitaisiin mallintaa, miltä alus aikanaan näytti.
Erikssonin ja Koivikon toiveena on tutkia alusta lisää. Ensin olisi kuitenkin esimerkiksi haettava rahoitusta, joten mahdollisten lisätutkimusten aikataulu on vielä avoinna.
– Luulen, että minulle ja Minnalle syntyy vielä paljon uusia tutkimuskysymyksiä. Haluaisin jatkaa tutkimusta, Eriksson sanoo.
Stellan kannella Eriksson kertoo lähtevänsä seuraavana päivänä takaisin Ruotsiin, mutta tutkimusta on siis luvassa lisää. Hylyn nostamisesta ei ole ollut puhetta.
Seuraavaan tutkimussukellukseen asti hylky odottaa Erikssonia Porkkalassa. Siellä, kahden luodon välissä, Falken on maannut vuodesta 1651.