Meillä on mahtava varhaiskasvatuksen kenttä! Riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilöstörakenne kohdillaan, jopa etuajassa. Tarjoamme laadukasta, pedagogista kasvatusta, jonka takaavat henkilökunnan jatkuva koulutus, erilaiset projektit, klinikat ja lähetit sekä monimuotoiset tiimeissä pohdiskelut. Mahtavaa työtä, tauotta!
Jospa palattaisiin maan pinnalle. Hehkutetaan, että henkilökuntaa on riittävästi. Se tarkoittaa, että johtaja on hyvä ”kokoamaan palapeliä” ja henkilökunta joustaa ja auttaa toisiaan, päivittäin.
Sijaisjärjestelyissä eläkeläisten apu on korvaamaton!
Henkilöstörakenteessa on osittain ”jouduttu” palaamaan vanhaan ja lastenhoitajia palkkaamaan opettajiksi.
Riittämättömyyden tunne on työntekijöiden arkipäivää. Kirjalliset työt ovat lisääntyneet valtavasti; dokumentointi on mennyt lasten edelle.
Lapsiryhmät ovat isoja kasvavine haasteineen. Erityislasten joukko ja tuen tarve lisääntyy vuosi vuodelta. Tätä kaikkea pyöritetään viime vuosisadan henkilöstömitoituksella. Jos ryhmään saadaan ”ylimääräinen” kasvattaja, yksi heistä on erittäin usein paikkaamassa muiden ryhmien poissaoloja.
Koulutuksiin ja palavereihin lähteminen vaatii jatkuvia järjestelyjä; kuka voi lähteä ja milloin. Jonkunhan täytyy ne lapsetkin hoitaa.
”Voimaannuttava” koulutus tai tilaisuus on valitettavan usein tuttujen, itsestään selvien asioiden pyörittämistä, vain hienommassa muodossa. Ja päällimmäiseksi jää aivoton tunne; eikö mikään riitä.
Olisiko jo aika luottaa siihen, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset todella osaavat työnsä. Olisiko aika antaa heidän keskittyä rauhassa ydintehtäväänsä; olla läsnä lapsen arjessa. Olisiko aika kuunnella ja ottaa heidän huolensa vakavasti.
Varhaiskasvatuksen laadun kriteeri ei saa olla hienoimmin laaditut ja pilkulleen täytetyt lomakkeet tai mahtavimmat projektit, vaan läsnäolo.
Lapsi ei vaadi paljon, vain sinut kokonaan.
Tinttua ja turttua
Seinäjoki
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä