Pääministeri Sanna Marin (sd.) lähetti tänään vappupuheessaan terveisiä alkaviin hallitusneuvotteluihin osallistuville puolueille, etenkin kokoomukselle ja perussuomalaisille.
Helsingissä puhunut Marin sanoi, että Suomen ongelmat eivät ratkea palaamalla leikkausten ja kituutuksen polulle, käpertymällä sisäänpäin maahanmuuttopolitiikassa tai keskittymällä EU-kysymyksissä eristäytymiseen ja yhteistyön arvosteluun.
– Me emme myöskään hyödy tai kasva ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon nakertamisesta, työntekijöiden oikeuksien polkemisesta tai eriarvoisuuden lisäämisestä poliittisilla päätöksillä, Marin sanoi.
– Sen sijaan meillä on mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen ratkaisuhakuisesti ja arvoihimme, pohjoismaiseen malliimme sekä jokaisen yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin uskoen. Meillä on mahdollisuus valita tulevaisuuteen uskova sopimisen tie.
Marin sanoi myös, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta eivät voi jäädä odottamaan vakaampia aikoja. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen ovat välttämättömyyksiä ympäristön, talouden ja ihmisten terveyden kannalta.
Marin muisti puheessaan myös Ukrainaa, joka jatkaa puolustautumista Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Marinin mukaan tuen Ukrainalle on jatkuttava poliittisesti, taloudellisesti ja materiaalisesti.
– Ukrainan on voitettava ja päästävä kestävään, oikeudenmukaiseen rauhaan joka toteutuu sen omilla ehdoilla. Senkin jälkeen meidän on varmistettava, että jälleenrakennus ja vakaus alueella turvataan. Ukrainan on myös voitava nopeasti edetä polulla kohti Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton jäsenyyksiä.
Hallitusneuvottelut alkavat Helsingin Säätytalolla tiistaina. Neuvotteluihin osallistuvat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.
"Viisas hallitus hakee linjalleen hyväksyntää laajemmin"
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi puheessaan, että hallituksen muodostaja Petteri Orpolla (kok.) ja hänen valitsemillaan kumppaneilla on nyt näytön paikka: kulkevatko ne kohti valoa vai varjoja.
– Viedäänkö Suomea eteenpäin yhteiskuntana, joka osallistuu kansainväliseen vuorovaikutukseen, osallistumiseen ja tasa-arvoisuuteen?
Lindtmanin mukaan viisas hallitus pyrkii hakemaan linjalleen hyväksyntää myös laajemmin kuin vain hallituspuolueilta, muun muassa työmarkkinoilta ja laajemminkin kansalaisyhteiskunnasta.
– Silloin yleensä syntyy kestävämpiä ratkaisuja.
Lindtman puhui vappuna Tampereella ja Hämeenlinnassa.
Saarikko: Ei tarpeen ryhtyä vielä haukkumaan tulevaa hallitusta
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko jatkoi vapputervehdyksessään puolueensa tien viitoittamista kohti oppositiota. Samalla Saarikko sanoi, ettei hän pidä tarpeellisena ryhtyä haukkumaan tulevaa hallitusta jo ennen kuin hallitusneuvottelut ovat edes ehtineet alkaa Säätytalolla.
– SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kritiikiltä syö terää se, että kritiikki aloitetaan jo ennen kuin uusi hallitus on astunut tehtäväänsä, Saarikko sanoi.
– Jotakin moitittavaa, kehitettävää ja parempaa vaihtoehtoa tarjottavaksi riittää kyllä vielä tulevalle neljälle vuodelle, vaikka kaikkia paukkuja ei vielä lataisi tässä kohtaa tiskiin.
Saarikon mukaan keskusta voi oppositiosta myös tukea hallitusta, jos pitää sen linjauksia järkevinä.
Keskusta aikoo Saarikon mukaan seurata erityisen tarkkaan tiettyjä aiheita tulevan hallituksen politiikassa. Näitä aiheita ovat maakuntien ihmisten mahdollisuudet, jatkaminen "työn linjalla" sekä hyvinvointipalvelut.
Saarikko puhui Facebook-lähetyksessä kotiseudultaan Varsinais-Suomen Oripäästä.
Ohisalo huolissaan nuorten mahdollisuuksien kaventumisesta
Vihreiden väistyvän puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan vapun herättämää toivon tunnetta varjostaa tänä vuonna huoli mahdollisen tulevan hallituksen leikkaustoimista.
– Olen saanut opiskelijoilta ja nuorilta valtavasti viestejä siitä, miten tulevaisuus huolettaa. Vaikka koulutus olisikin uuden hallituksen "erityisessä suojelussa", leikataanko asumistuesta, junnaako elämiseen riittämätön opintoraha paikallaan?
Vihreiden Facebook-sivulla julkaistussa vappupuheessa Ohisalo ilmaisi huolensa nuorten mahdollisuuksien kaventumisesta.
– Entä mikä odottaa niitä nuoria, joilla on suunta hukassa eikä riittävästi välittäviä aikuisia elämässä? Varmistetaanko, että he saavat tukea koulussa? Löytävätkö he kavereita ja harrastuksen? Vai työnnetäänkö heidät yhteiskunnan syrjälle?
Ohisalo sanoi vihreiden olevan vastavoima sisäänpäin kääntyneelle, ihmisiä erottelevalle ja ympäristöä tärvelevälle politiikalle.
Halla-aho: Kaikki turhat julkiset menot leikattava pois, jotta veroja voidaan alentaa
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaatii tulevalla hallituskaudella ankaraa menokuria julkisen talouden sopeuttamiseksi. Halla-aho sanoi vappupuheessaan, että julkisesta taloudesta on leikattava pois kaikki turhat menokohteet.
– Veronmaksajan ei kuulu rahoittaa kansalaisjärjestöjä, haitallista maahanmuuttoa, kehitysapua, nykyisenkokoista turvonnutta Yleisradiota tai muita kankkulankaivoja, Halla-aho sanoi Suomen Pankin edessä pitämässään puheessa.
Halla-ahon mukaan ihmisiltä löytyy kyllä ymmärrystä kipeille menoleikkauksille, jos turhia menokohteita poistetaan. Samalla syntyy myös kevennysvaraa sekä yritysten että palkansaajien verotukseen, hän sanoi.
Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa on Halla-ahon mukaan syytä sopeuttaa, jotta työkykyisillä olisi kannustin hakeutua töihin ja Suomi olisi vähemmän houkutteleva "sosiaaliturvaturisteille".
Alkavista hallitusneuvotteluista Halla-aho totesi, että hallitusohjelmasta ei tule maahanmuuton osalta täysin sellaista, jonka perussuomalaiset haluaisivat, koska puolue ei "ainakaan vielä" voi muodostaa hallitusta yksin. Puolue on siten valmis tekemään kompromisseja, mutta ei halua hallitukseen hinnalla millä hyvänsä.
– Joustavuudellamme on kuitenkin rajansa. Toivomme, että tämä tiedostetaan myös mahdollisten hallituskumppaneidemme keskuudessa.
Hallitusneuvottelujen onnistumista on Halla-ahon mukaan vielä liian aikaista veikkailla, mutta hän sanoi uskovansa, että mahdollisesti syntyvää hallitusta arvioidaan sen tekojen perusteella.
– Suomi toivottavasti ja uskoakseni ottaa nyt askeleen takaisin kohti normaalia, länsimaista demokratiaa ja askeleen poispäin pohjoiskorealaisesta poliittisesta kulttuurista, jossa hallitsijat nostetaan elämää suuremmiksi ja arvostelun tuolla puolen oleviksi kulttihahmoiksi, Halla-aho julisti.
Teollisuusliiton Riku Aalto vetoaa perussuomalaisiin
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kehottaa perussuomalaisia pitämään vaalien alla antamansa lupaukset ja puolustamaan Orpon johdolla mahdollisesti syntyvässä hallituksessa työehtosopimuksia, lakko-oikeutta ja työttömyysturvaa.
– Suomalainen ammattiyhdistysliike ottaa tällaiset lupaukset vakavasti. Moni on myös tehnyt äänestyspäätöksiä niiden pohjalta. Siksi luotamme nyt siihen, että hanska pitää kokoomuksen kovimpienkin vaatimusten edessä, Aalto sanoi vappupuheessaan Forssan torilla.
Aalto painotti, että hallitusohjelmaan ei saa syntyä kompromissia, jossa maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään, mutta sen hintana annetaan periksi työntekijöiden edunvalvontaa ja toimeentuloa koskevissa linjanvedoissa. Hän muistutti, että kokoomus on asettanut tavoitteeksi puolittaa ansiosidonnainen työttömyysturva, heikentää työehtosopimusten merkitystä työpaikoilla ja rajoittaa lakko-oikeutta.
Aalto torjui myös vaatimukset lakko-oikeuden merkittävästä rajoittamisesta, jota kokoomuksen lisäksi on esitetty myös Elinkeinoelämän keskusliiton suunnalta. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toisti tavoitteen kieltää poliittiset lakot ja tukilakot lauantain Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
– Tällaiset esitykset on syytä Säätytalolla torjua kategorisesti. Kollektiivinen sopiminen ja työntekijöiden ääni ovat viime kädessä aina perustuneet siihen, että työntekijäpuoli on voinut käyttää lakko-oikeuttaan neuvotteluasemansa parantamiseen. Työtaisteluoikeus on perusoikeus, jota ei tule rajoittaa, Aalto sanoi.
Hän muistutti, että poliittinen lakko on keskeinen osa suomalaista mielipiteen- ja sananvapautta. Sitä on käytetty harvoin mutta tehokkaasti, Aalto totesi.
– Vuonna 2015 Helsingin Rautatientorille kokoontuneet 30 000 mielenosoittajaa pakottivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen perääntymään pakkolakipaketista ja neuvottelemaan ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Tuolloin poliittisen lakkoaseen käyttäminen oli välttämätöntä, koska työntekijöitä uhattiin merkittävillä palkanleikkauksilla lainsäädännön avulla.
Rönni-Sällinen varoittaa yleissitovuuden murentamisesta
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen varoittaa hallitusneuvottelijoita yleissitovuuden romuttamisesta. Hän sanoi vappupuheessa Tampereella, että se altistaisi erityisesti maahanmuuttajat hyväksikäytölle.
Rönni-Sällinen muistutti, että kokoomus oli ennen vaaleja valmis laajentamaan paikallista sopimista palkkoihin niin, että yleissitovissa työehtosopimuksissa määritellyt tasot alitettaisiin.
– Näemme nytkin jatkuvasti törkeitä esimerkkejä siitä, miten oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä hyväksikäytetään. Lääke tähän on valvonnan ja tiedon lisääminen. Ei se, että laillistetaan työehtosopimusten noudattamatta jättäminen, Rönni-Sällinen tuomitsi.
Hän torjui myös ajatukset ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisestä tai porrastamisesta. Se ei hänen mukaansa ratkaise kohtaanto-ongelmaa, eli tilannetta, jossa avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa.
– Heikentämällä ansioturvaa ei ratkaista ongelmaa, vaan luodaan uusia. Köyhyys lisääntyy, ihmiset voivat huonosti ja toimeentulotukimenot kasvavat, Rönni-Sällinen sanoi.
Essayah perää täyskäännöstä maatalouspolitiikkaan
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah perää täyskäännöstä kehitykseen, jossa joka päivä maatiloja lopettaa toimintansa kannattamattomana. Maatalouden alasajo on vastuutonta, Essayah sanoi vappupuheessaan.
Essayah katsoi, että huoltovarmuuden ja kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantaminen ovat lähivuosien suurimpia haasteita. Kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on hänen mukaansa turvattava kaikissa oloissa.
– Tämä on meille vakava turvallisuus- ja huoltovarmuushaaste, jonka ratkaisemisessa ei voi viivytellä. Suomen ja EU:n on kannettava vastuunsa myös globaalista ruokaturvasta, Essayah sanoi Kuopiossa.
Kristillisdemokraatit on yksi huomenna alkavissa hallitusneuvotteluissa mukana olevista puolueista.
– Tulevan hallituksen on käännettävä Suomi-laivan suunta, jotta nouseva sukupolvi voi periä kestävällä pohjalla olevan maan ja suomalainen hyvinvointi turvataan. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, muun muassa kannustavan sosiaaliturvan mallin ja uudistuksia työmarkkinoihin.
Andersson vaati konkreettisia toimia
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaati vappupuheessaan hallitusneuvotteluihin suuntaavilta puolueilta konkreettisia toimia työssäkäyvien toimeentulon turvaamiseksi.
Andersson nosti esiin erityisesti asumistuen, josta hallitusneuvotteluihin suuntaavista puolueista ainakin kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat ilmoittaneet leikkaavansa.
– Jo ennen nykyistä elinkustannuskriisiä Suomessa on ollut paljon ihmisiä, joiden palkka ei riitä kattamaan elämisestä aiheutuvia kuluja. Asumistuki on erittäin tärkeä sosiaaliturvan muoto esimerkiksi työssäkäyville yksinhuoltajille, joiden palkka ei muuten riittäisi elämiseen.
– Jokaiselle työtä tekevälle ihmiselle kuuluu oikeus elämiseen ja riittävään palkkaan. Syy miksi näin ei nyt ole, on liian pienet palkat, liian korkeat vuokrat ja liian kallis ruoka. Samaan aikaan pörssiyrityksistä sataa taas valtavasti osinkoja niiden omistajille, Andersson sanoi Turun Kauppatorilla pitämässään puheessa.
Anderssonin mukaan asumistuen leikkaukset vain lisäisivät köyhyyttä Suomessa.
– Oikeistopuolueet puhuivat vaaleissa ostovoiman vahvistamisesta vain veronkevennysten kautta, vaikka juuri valtion tuloveroalennukset eivät hyödytä niitä palkansaajia, jotka roikkuvat köyhyysriskissä. Pienipalkkaisia työntekijöitä hyödyttäisi ennen kaikkea riittävän suuret palkankorotukset euromääräisesti toteutettuina.
Anderssonin mielestä kiky-maksujen siirtäminen takaisin työnantajalle sekä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon pitäminen vähintään Marinin hallituksen nostamalla tasolla olisivat konkreettisia keinoja, joilla Orpon hallitus voisi osoittaa ottavansa työtä tekevien köyhyysriskin vakavasti.
