Entinen elinkeinoministeri, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori (kok.) painottaa Suomen olevan rauhan ajan pahimmassa talouskriisissä.
Vapaavuoren mukaan huolestuttavinta on se, ettei Suomessa edes ymmärretä, kuinka huolissaan maamme taloudesta pitäisi olla.
- Nokian romahdus, samaan aikaan meidän liian kapeassa elinkeinorakenteessamme myös metsäteollisuus koki tappioita, kansainvälinen finanssikriisi, eurokriisi, ikääntyminen ja Venäjä-kysymykset, Vapaavuori luetteli Suomen talousahdinkoon johtaneita takaiskuja torstaina kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
- Meidän taudinkuva on syntynyt hirveän monesta samaan aikaan tapahtuneesta asiasta.
Vapaavuori on koonnut Suomen taloushuolista kirjan Puoliholtiton Suomi (Otava). Ex-ministerin mukaan Suomessa vallitsee harhakuva omasta erinomaisuudesta, eikä hidasta näivettymistä ole osattu tai haluttukaan ymmärtää.
- Meillä on ollut tällainen kolmen A:n harha melkein näihin päiviin saakka. Illuusio omasta erinomaisuudestamme. Kuvitelma, että talousongelmat ovat tilapäisiä, ettei meidän tarvitse tehdä (poliittisesti) mitään isompaa.
Vapaavuori antaa tylyä palautetta suomalaiselle poliittiselle päätöksenteolle, jota vaivaa hänen mukaansa äänestäjien miellyttämishalu.
- Melkein koko poliittinen järjestelmä, melkein jokainen kollega, jota olen tavannut, lähtevät siitä, että kansaa kosiskellaan lupaamalla enemmän, paremmin, laajemmin. Tällainen poliittinen järjestelmä mukautuu hirveän huonosti siihen, että pitää säästää ja tehdä rakenteellisia muutoksia, jotka säästävät rahaa.
Vapaavuori kehuukin vuolaasti Esko Ahon (1991-1995) ja Paavo Lipposen ensimmäistä (1995-1999) hallitusta, jotka saivat hänen mukaansa vaikeita muutoksia tehtyä epäsuosiosta huolimatta.
- Se, että Ahon hallitus ja Lipposen ensimmäinen hallitus, joissa molemmissa toimin ministerin erityisavustajana, olivat epäsuosittuja, ei muuksi muuta sitä, että ne olivat lähihistoriamme kaksi parasta hallitusta.
Vapaavuoren mukaan keskeinen menestyksekkään poliitikanteon perusedellytys on keskenään hyvin toimeentuleva ja saman agendan jakava pääministeri ja valtiovarainministeri.
Vapaavuoren kehumien hallitusten, Ahon (kesk.) ja Lipposen (sd.), valtiovarainministerinä toimivat Iiro Viinanen (kok.) ja Sauli Niinistö (kok.).
- Välillä tuntui siltä, että koko muu hallitus olisi tyytynyt maltillisempaan etenemiseen, mutta kulloinenkin hallituksen johtokaksikko uskoi asiaansa, piti päänsä ja ajoi niin leikkaukset kuin erilaiset uudistukset läpi omienkin joukkojen kiukuttelusta välittämättä.
Vapaavuori herättelee ajattelemaan Suomen taloustilannetta vertaamalla sitä 1990-luvun alun lamaan, jota on pitkään pidetty Suomen rauhan ajan historian pahimpana. Suomi nousi tuolloin Nokian vetämänä rivakkaan nousuun 1990-luvun puolivälissä. Tuorein taloustaantuma on jatkunut vuodesta 2008 alkaen, eikä toivoa näy.
- Nykyinen lama on pahempi. Se ilmenee monella tavalla. Meidän ongelmien syyt ovat ovat moninaisemmat kuin silloin.
- Kriisi ei ole yhtä sokinomainen tai äkkinäinen kuin 1990-luvulla. Se ei ilmene samanlaisena joukkotyöttömyytenä. Tämä lama on salakavalampi, perusteellisempi, eikä meillä ole nähtävissä samanlaista yksittäistä pelastavaa enkeliä.
Vapaavuori on päässyt seuraamaan etäämmältä nykyisen hallituksen ja työmarkkinaosapuolien vääntöä uudesta yhteiskuntasopimuksesta, joka on kaatunut kerta toisensa jälkeen.
Vapaavuori on kuitenkin varma, että sellainen syntyy. Hän näkee kuitenkin yhteiskuntasopimuksessa isoja riskejä.
- On vaarallista, jos tällaisena yhteiskunnallisena aikana yhteiskunnassa vahvistuu käsitys siitä, että valtakunnassa ei voi tehdä mitään isoa ja merkittävää ilman kaikkien yhteiskunnallisten instituutioiden vuosia kestäviä ankaria vääntöjä.
- On erittäin suuri riski, että syntyy illuusio, jossa ajatellaan, että talouden ongelmat on ratkaistu yhteiskuntasopimuksen kautta.
Vapaavuoren mukaan on olemassa myös riski, että yhteiskuntasopimus lamauttaa hallituksen päätöksenteon vuodeksi, pariksi sen valmistumisen jälkeen.
- Jos syntyy kansallinen suursopu, sen jälkeen katsotaan, että hallitus pettää sovun, jos se ryhtyy seuraavaan parin vuoden sisällä mihinkään uusiin toimiin.
Vapaavuori kritisoi kolmikantaista työmarkkinapolitiikkaa kankeaksi ja vanhanaikaiseksi, muttei halua antaa tarkempia ohjeita, miten päätöksentekoa pitäisi ketteröittää.
- Hyvin keskitetty malli, jossa sovitaan valtavasta määrästä asioita maailmassa, jossa ennemminkin pitäisi olla ketterä ja nopea, puhun vahvasti paikallisen sopimisen puolesta.
- Kilpailukyky on yrityskohtaista.
Vapaavuori on harmissaan myös poliittisen päätöksenteon populistisuudesta ja henkilöitymisestä.
- Vuoden 2011 vaalien jytky sekoitti pahasti pakkaa tässä kansakunnassa. Suurin ongelma ei ole se, että populistipuolue sai paljon ääniä vaan rampauttava vaikutus muiden puolueiden politiikkaan.
Vapaavuoren mukaan nyt ei yksinkertaisesti olisi varaa vastuuttomaan kansalaisten kosiskeluun ja mielikuvapolitikointiin, johon yhteiskunnan asteittainen viihteellistyminen ja impivaaralaistuminen hänen mukaansa uhkaa Suomen viedä.
- On riski, että vallitseva pakolaiskriisi nostaa monissa eurooppalaisissa valtioissa erilaisten helppoheikkien ja ääriainesten suosiota, ja tämä vain vaikeuttaa yhteisten asioidemme hoitamista.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA