Osallistuin maaliskuun lopulla avustusmatkalle Ukrainaan. Kokemukset Ukrainasta iskostivat minuun sen, kuinka tärkeää on puolustaa vapauttamme. Sitä emme voi ottaa itsestäänselvyytenä.
Ukrainalaiset taistelevat samaa naapuria vastaan, joka toteutti samanlaista hävityssotaa Suomea kohtaan itsenäisyytemme kolmannella vuosikymmenellä.
“Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, totesi presidentti Sauli Niinistö 24.2.22 presidentinlinnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Karu totuus oli tullut julki. Tämä oli se, mitä Putin oli halunnut valtakautensa alusta lähtien: valloittaa vanhat neuvostotasavallat liittääkseen ne Venäjään.
Ukraina on osoittanut kykynsä torjua Venäjän yritykset edetä syvemmälle maahan. Heidän aseteollisuutensa, varsinkin drone-tuotannon osalta, on maailman edistyksellisintä.
Sodan suunta on jo kääntynyt. Ukraina pystyy iskemään syvälle Venäjälle. Jopa Putin joutuu pelkäämään Moskovassa. Myös rintamalinjoilla Ukraina edistyy. Siitä huolimatta sodalle ei näy loppua.
Joka viikko tuhansia venäläisiä kuolee. Tämä kertoo karua kuvaa siitä, mihin Venäjän valtiollinen johto Putinin johdolla todella pystyy. Heitä eivät ihmiselämät kiinnosta, vaan rajat kartalla.
On ensisijaisen tärkeää pitää kiinni lujasti vahvasta ja vankasta yhteiskunnastamme sekä Euroopan laajuisesta maanpuolustustahdosta ja huoltovarmuudesta. Monia edistysaskelia on tehty jo sodan alkamisesta lähtien, mutta edelleen töitä riittää. Euroopan on oltava linnake, joka on mahdoton murtaa.
Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan, totesi sotilasteoreetikko Vegetius 300-luvun lopulla. Se on edelleen ajankohtainen lausahdus.
Ihmisoikeudet, oikeusvaltio, demokratia, yksilönvapaus, sivistys, koulutus, markkinatalous ja ahkeruus. Länsimaisia arvoja, jotka ovat puolustamisen arvoisia.
Pidetään yhtä ja yhteiskuntamme vahvana, eikä unohdeta oman fyysisen kunnon tärkeyttä kriisitilanteissa. Vapauden, Suomen ja Euroopan puolesta!