Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Alo Jüriloo pitää ongelmallisena, ettei vankilatuomioihin Suomessa lisätä hoitovelvoitteita. Jüriloo muistuttaa, että noin 80 prosenttia henkirikoksista on tehty humalassa.
– Velvoite voisi olla niinkin yksinkertainen, että ihminen joutuisi sitoutumaan päihdehoitoon eli esimerkiksi valvottuun Antabuksen käyttöön. Jos tällä tavalla saataisiin leikattua vähänkin alkoholinkäyttöä pois näiltä ihmisiltä, jotka ovat jo syyllistyneet väkivaltatekoihin, en näkisi sitä lainkaan kovin pahana ihmisoikeuksien rajoittamisena, ylilääkäri toteaa.
Maailmalla ja myös Euroopassa hoitovelvoitetta on yhdistetty tuomioihin.
– Esimerkiksi Tanskassa on seksuaalirikollisten velvoitteista avohoitoa. Virostakin muistan sellaisen tuomion, ettei tekijä saa käyttää viinaa kahteen vuoteen. Suomessa tällainen ei ilmeisesti ole mahdollista, vaikka hoito voisi auttaa monia seksuaalirikollisia ja päihderiippuvaisia rikollisia. Sillä säästettäisiin useita ihmishenkiä.
Suomessa on WHO:n mukaan EU-maiden seitsemänneksi suurin riski kuolla henkirikoksen uhrina. Jüriloo suostui Lännen Median pyynnöstä miettimään konsteja tilanteen parantamiseksi.
Velvoitehoidon lisäksi hän koventaisi taparikollisten rangaistuksia. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspoliittisen instituutin tuoreen henkirikoskatsauksen mukaan kolme neljästä henkirikoksen tehneestä miehestä ja 60 prosenttia naisista on syyllistynyt väkivaltarikoksiin jo ennen lopullista tekoaan.
Jüriloo kertoo tekevänsä parhaillaan riskiarviota vangista, joka on rikollisuransa aikana saanut tuomioita yli 200 rikoksesta. Väkivalta on kerta kerralta raaistunut.
– Jos ihminen ei kerta kaikkiaan opi eikä halua muuttaa käytöstään, onko se ihan oikein, että aina vaan annetaan paljousalennusta eli yhdistellään tuomioita? Pitäisikö jostain jo napsahtaa vähän enemmän, jotta ihminen tajuaisi, ettei tätä voi loputtomiin jatkaa? Jüriloo kysyy.
Kolmanneksi Jüriloo nostaa esiin varhaisen puuttumisen.
– Meillä on kyky löytää lapsia ja nuoria, joilla on riski kehittyä antisosiaaliseen suuntaan. Erityisesti korkean riskin poikiin kannattaisi panostaa. Väkivaltaa ja aggressiivista kehitystä pystytään estämään, jos siihen puututaan ajoissa. Se on kustannustehokastakin, siksi varhaiseen vaiheeseen kannattaa laittaa paukkuja.
Hänen mukaansa KiVa-koulu-projektien rinnalle kaivataan lisää vanhemmuuden tukemista. Nuorten käytökseen voidaan vaikuttaa monin tavoin. Jüriloo kertoo esimerkin maailmalta, jossa antisosiaaliselle nuorelle miehelle tehtiin neuropsykologinen kuntoutusohjelma, joka sisälsi tiettyjen tietokonepelien pelaamista.
– Hän pelasi niitä tuntikaupalla sillä ajatuksella, että se parantaa keskittymiskykyä ja vie aivojen kehitystä hyvään suuntaan. Tulokset olivat hyviä ja mies saatiin pois rikolliselta polulta, Jüriloo sanoo.
RIIKKA HAPPONEN / LÄNNEN MEDIA