Poliittinen kesä on täyttynyt uutisista hallituksesta ja sen toimintakyvystä, mutta viime aikoina lehtien palstat ovat yhä useammin täyttyneet viiden kuukauden kuluttua käytävistä presidentinvaaleista.
Odotettavissa on tasaiset vaalit. Asetelma ennen presidentinvaaleja on nostanut kiinnostusta ja tulevaa äänestysaktiivisuutta, mikä on toivottavaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut presidenttimme vuodesta 2012 lähtien. Hän on ollut hyvä presidentti.
Hänen vahva kokemus on ollut valttikortti tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Näin toisen ja samalla viimeisen kauden lopussa, viime sunnuntaina, hän piti suositun kesäpuheen ruotsalaisella P1-radiokanavalla.
Suosittelen sen kuuntelemista – ajankohtaista lähihistorian kertausta ja kielikylpyä samassa paketissa.
Puheen alussa Niinistö kertoi, että hän koko lapsuutensa ajan piti Ruotsia Suomea parempana. Hän jakoi tämän tunteen monien suomalaisten kanssa.
Naapurimaata pidettiin ylivertaisena, ja hän kertoo siitä hyvin avoimesti. Hän kertoo myös sen, että näin ei enää ole.
Hänen kuvansa Suomesta pikkuveljenä muuttui, kun Suomi päätti liittyä euroryhmään, ja Ruotsi taas äänesti pysyvänsä sen ulkopuolella, vaikka Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun yhdessä.
Tämä antoi Niinistölle mahdollisuuden välittää silloiselle Ruotsin valtiovarainministerille, Bosse Ringholmille tietoa siitä, mitä euroryhmässä tapahtui.
Tämä kasvatti hänen uskoaan siihen, että Suomi ja Ruotsi ovat tasavertaisia, ja että Ruotsia tietenkin myös kiinnostaa, mitä Suomessa tapahtuu.
Puheessaan Niinistö avaa Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita varsinkin viime vuosilta, maailman turvallisuustilannetta omasta näkökulmastaan sekä Pohjoismaiden yhteistyön tärkeyttä.
Ajankohtainen puhe on herättänyt Ruotsissa paljon huomiota – hyvää sellaista suurissa ruotsalaisissa lehdissä - muun muassa siitä, että ei enää edes tarvitse todeta, että Suomesta on tullut Ruotsin isoveli.
Maidemme välit ovat aina olleet hyvät ja yhteistyötä on tehty vuosien mittaan jokaisella politiikan saralla, yritys- ja sukulaisyhteyksistä puhumattakaan.
Tiivis yhteistyö on näkynyt viimeiseksi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksissa, vaikka tulos on maiden välillä tähän päivään saakka erilainen.
Lähtökohtana on kuitenkin aina ollut, että Suomi ja Ruotsi pitävät toistensa puolia.
Myös tämä välittyy hyvin presidentti Niinistön puheessa, kun hän korostaa, ettei Suomen Nato-prosessi tule olemaan täysin valmis, ennen kuin myös Ruotsi on liittynyt puolustusliitto Natoon. Tämän eteen Suomi on tehnyt ja tekee edelleen kovasti töitä.
Suomen yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on Suomelle erittäin tärkeää, monestakin eri syystä.
Olen havaitsevani, että yhteistyö varsinkin Norjan kanssa on kasvanut Suomen Nato-prosessin yhteydessä.
Toivottavasti tämä yhteistyö luo tulosta myös muilla sektoreilla, esimerkiksi teollisuusinvestointien osalta.
Etenkin epävakaassa poliittisessa maailmantilanteessa, muun muassa kun lähellämme on sota, vankka yhteistyö Pohjoismaiden ja kaikkien Euroopan maiden välillä on yhteinen voimavaramme.
Kuten presidentti Niinistö toteaa puheessaan - yksin kukaan ei ole vahva.
Mikko Ollikainen
RKP:n kansanedustaja Maalahdesta