Jos maaperä ensimmäisessä rakennuspaikassa olisi ollut kelvollinen, Vaasan ensimmäinen, vuonna 1786 valmistunut hovioikeudentalo, nykyinen Mustasaaren kirkko, olisi toisella paikalla. Se sijaitsisi nykyisessä Vanhan Vaasan keskustassa kyllä, mutta lähempänä sen ydinkeskustaa.
Rakennuspaikan maaperä osoittautui liian kosteaksi. Ensimmäisessä arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantzin piirtämässä rakennussommitelmassa ei ollut myöskään akselinäkymää eli pitkänomaista perspektiivinäkymää.
Olihan sellaisia Ranskan kuninkaiden Versaillesin palatsissakin, tuossa Euroopan arkkitehtuuriin suuresti vaikuttaneessa palatsi- ja puistokompleksissa. Kustaa III:lla, joka osallistui tiiviisti Vaasan hovioikeuden rakentamisprojektiin, oli läheinen suhde Ranskaan, sen politiikkaan, kulttuuriin ja taiteeseen.
– Uusi paikka läheisellä mäellä ja uudet rakennuspiirustukset antoivat myös akselinäkymän. Ne kuningas hyväksyi, Vaasan museoiden rakennustutkija Outi Orhanen kertoo.
Hän on yhdessä muun työryhmän kanssa koonnut Vanhan Vaasan museoon näyttelyn Vaasan hovioikeus 250 vuotta.
Suomen ensimmäinen puistokäytävä
Nykykävijä voi ymmärtää akselinäkymää kävelemällä yhä tänä päivänä samassa paikassa olevalla lehmusten reunustamalla puistokujalla lähellä entistä hovioikeudentaloa. Kuja syntyi Adelcrantzin ehdotuksesta.
– Se on Suomen ensimmäinen julkinen puistokäytävä, hovioikeiden notaari Tiina Holm sanoo.
Alunperin kujan perspektiivinäkymää piirsivät haapapuut. Nykyinen lehmuskuja istutettiin 1830-luvulla.
– Silloin oli varaa hankkia lehmusten taimia Saksasta. Osa nykyisistä puista on varmasti yhä alkuperäisiä, tutkija Kaj Höglund kertoo.
Sen sijaan näkymä silloisen hovioikeuden ikkunoista itään ei enää ole sama kuin kuninkaan aikana.
Silloin rakennuksessa työskentelevät ja asuvat, kuten hovioikeuden presidentti Axel Christian Reuterholm ja hänen puolisonsa, taiteilija Charlotta Malm Reuterholm, katsoivat ikkunasta avautuvaa näkymää suureen puistoon ja hyötypuutarhaan.
Kihlakunnan oikeudet kuriin
– On surkeaksi mennyt. Ennen oli paremmat läänitykset, nykyinen hovioikeuden presidentti Sakari Laukkanen huokaa pilke silmäkulmassa entisen hovioikeuden pienoismallin äärellä.
Hän muistuttaa, että Kustaa III halusi hovioikeuden Suomeen pitääkseen kurissa kihlakunnanoikeuksien vallankäyttöä.
Vallasta oli kyse myös hovioikeuden palatsirakentamisessa ympäristöineen ja laajoine perspektiivinäkymin.
– Vallan manifestointia, notaari Holm toteaa.
Vanhan Vaasan kuulut tunnelit
Millaisilta hovioikeuden presidentin työtilat entisessä hovioikeudentalossa olisivat näyttäneet sisältäpäin, sitä ei tiedetä.
Hovioikeus muutti Vaasan palon jälkeen uuteen Vaasaan ja entinen hovioikeus muutettiin nykyiseksi Mustasaaren kirkoksi.
– Sisätilat purettiin täysin, rakennustutkija Orhanen sanoo.
Näyttelystä näkee paloja siitä, mitä sisällä on voinut olla. Niistä kertovat valokuvat, jäljelle jääneet esineet ja huonekalut sekä Aalto-yliopiston tekemä video kellaritiloista. Ne ovat ainoita säilyneitä, alkuperäisiä sisätiloja.
Niistä löytyy myös kuulopuheista tuttuja Vanhan Vaasan tunneleita.
– Uudellakin rakennuspaikalla maasta kerääntyi rakennukseen kosteutta. Siksi rakennettiin suuret salaojakäytävät, joihin mahtui mies huoltamaan, Orhanen selventää.
Vaasan hovioikeus 250 vuotta -näyttely Vanhan Vaasan museossa 29.8.2026 asti. Museoon on ilmainen sisäänpääsy.
