Vanhan opetussuunnitelman mukaiset mallinumerot voivat oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan aiheuttaa tulkinnan vaikeutta myös tulevien vuosien vaaleissa.
Hänen mukaansa ääniä joudutaan kaikissa vaaleissa hylkäämään epäselvien äänestysmerkintöjen vuoksi. Etenkin numeroita 7 ja 1 voi olla vaikea erottaa toisistaan.
Myös oikeusasiamies osoitti muutama vuosi sitten huolensa siitä, että usean oppilassukupolven oikeudet etenkin äänioikeuden toteutumisen suhteen ovat ehtineet vaarantua opetussuunnitelman vuoksi. Jääskeläinen yhtyy mielipiteeseen.
– Tässä on kyseessä vakava kommunikaatio-ongelma, jos äänestäjän viesti ei äänestyskopissa mene perille.
Syynä on Jääskeläisen mukaan se, että noin kymmenen vuotta peruskoulujen opetussuunnitelmassa käytössä olleesta numero 7:stä puuttui poikkiviiva.
Toisen ongelman aiheuttaa numero 1, johon usein lisätään virheellisesti pieni yläväkänen. Kun tämä väkänen venyy liian pitkäksi, saattaa se alkaa muistuttaa erehdyttävästi numero 7:ää.
– Ykkösen väkästä piirretään ilmeisesti sen vuoksi, että sellainen on painokirjaimissa. Jos numero 7 vielä merkitään ilman poikkiviivaa, niin siinähän meillä voi olla tulkintaongelma, Jääskeläinen sanoo.
Opetushallitus antoi peruskouluille uudet numeromallit viime elokuussa, mutta virhe oli Jääskeläisen mukaan jo päässyt tapahtumaan.
– Sitten kun lapset, jotka ovat opiskelleet tämän opetussuunnitelman mukaan, tulevat äänestysikään, voi äänestyksessä ilmetä ongelmia.
Opetushallituksen opetusneuvoksen Minna Harmasen mukaan numero seitsemän ilman poikkiviivaa tuli peruskoulujen mallinumeroihin vuonna 2004 ilmestyneessä uudistuksessa.
– Halusimme tuolloin ottaa käyttöön kansainvälisen numeroiden merkitsemistavan ja yhdistää käytäntöä Pohjoismaissa, Harmanen sanoo.
Keskustelu uusien mallikirjainten ongelmallisuudesta kävi kuumimmillaan heti uudistuksen jälkeen ja korostui aina etenkin vaalien alla.
– Vaalit nähtiin suurimmaksi ongelmaksi ja se, miten saada yhdenvertaisuutta siihen, että numerolaskutilanteessa tulkitaan kaikki numerot oikein, Harmanen sanoo.
Opetushallitus vastasi tähän antamalla koulujen käyttöön viime vuonna voimaan astuneet mallinumerot, joissa numeroon seitsemän lisättiin jälleen poikkiviiva sekaannuksen välttämiseksi.
Poikkiviivan uudistuksessa saivat samalla myös kirjaimet z ja q, ja pieneen L-kirjaimeen ohjeistettiin lisäämään päätekoukku sen erottamiseksi numerosta 1.
Etenkin matematiikan opettajat suhtautuivat asiaan myönteisesti, vaikka malleista ei tullutkaan osa normeja, vaan pelkkiä suosituksia.
– Opettajien ei siis edelleenkään ole pakko opettaa tiettyä kirjaimistoa, Harmanen sanoo.
Äänioikeutetuille postitse kotiin lähetettäviin äänioikeusilmoituksiin on vuosikymmenten ajan liitetty mallinumerot äänestysmerkinnän tekemistä varten.
Näissä mallinumeroissa seitsemässä on aina ollut poikkiviiva.
– Muutamissa viime vaaleissa olemme vielä lisäksi antaneet kunnille mallikirjaimista erilliset ohjeet, jotka on tarkoitus laittaa äänestyskoppiin, Jääskeläinen sanoo.
Selvää rajaa siinä, mikä on liian epämääräinen merkintätapa jotta ääni voidaan hylätä, ei kuitenkaan ole.
– Se riippuu siitä, miten äänestysliput tarkastava keskusvaalilautakunta asian ratkaisee. Kyse on siitä, selviääkö tarkastajalle, mikä äänestäjän tarkoitus on ollut, Jääskeläinen sanoo.
PÄIVI LAKKA/LÄNNEN MEDIA