Lapsilisien lakkauttaminen, eläkkeistä leikkaaminen, työn verotuksen kiristäminen. Muun muassa nämä keinot lukeutuvat valtiovarainministeriön (VM) maanantaina julkaisemaan massiiviseen sopeutusvaihtoehtojen pakettiin.
Toista kertaa julkaistut meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus sisältävät keinoja, joilla voitaisiin vahvistaa julkista taloutta tulevina vuosina. Keinovalikoimassa on satoja toimia.
Kokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi, vaan tukemaan seuraavan hallituksen poliittista päätöksentekoa. Edelleenkään VM ei esimerkiksi ota kantaa siihen, kuinka paljon sopeutuksista tulisi olla menoleikkauksia ja kuinka paljon veronkiristyksiä.
– Meidän viestimme on, että ihan ääripäihin ei ole syytä majoittautua. Realismia on se, että lopputulos on jossakin siellä sopivasti puolenvälin jommallakummalla puolella, muotoili budjettipäällikkö Mika Niemelä VM:n tiedotustilaisuudessa.
Indeksit jäihin
VM tuo esille esimerkiksi indeksisidonnaisuuksien purkamisen yhtenä merkittävänä vaikutuksia tuovana keinona. Valtion budjetista indeksisidonnaisia menoja on yli 60 prosenttia.
– Jos indeksit, pois lukien hyvinvointialueindeksit, pantaisiin jäähän seuraavalle vaalikaudelle, puhutaan noin kahden miljardin kokonaisuudesta, Niemelä sanoi.
Indeksisidonnaisia menoja ovat muun muassa eläkkeet ja monet muut sosiaaliturvaetuudet, hyvinvointialueiden rahoitus, kuntien valtionosuudet, koulutuksen rahoitus, puolustusmenot sekä Ylen rahoitus.
Työeläkkeistä säästö kohdistuisi sosiaaliturvarahastoihin, joten sen kohdentaminen valtiolle ja kunnille edellyttäisi kanavointiratkaisua.
Lapsilisät pois
Sosiaaliturvaan liittyviä säästökeinoja esitellään useita. Yhtenä VM tarjoaa lapsilisän lakkauttamista, josta tulisi 1,2 miljardin euron säästöt.
Yksi ehdotuksista on ansiosidonnaisen keston lyhentäminen niin, että nykyiset 400 päivän ja 500 päivän etuuskaudet lyhennettäisiin 300 päivään.
Kartoituksessa myös tuodaan esille mahdollisuus kaikkien suorien avustusmuotoisten yritystukien tason laskeminen 30 prosentilla.
Yksi vaihtoehto olisi hidastaa tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen sovittua kasvuvauhtia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin leikata tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen tasoa.
Tutkimuksen ja kehityksen t&k-rahoituksen kasvattamisesta on sovittu parlamentaarisesti, joten sopimus pitäisi purkaa.
Korotuksia muun muassa arvonlisäveroihin
VM katsoo, että veronkiristyksien kokonaisuus olisi selkeintä toteuttaa muutamilla suuremmilla toimenpiteillä.
– Arvonlisäverotuksen puolelta voi saada satojen miljoonien eurojen korotuksia tällaisilla melko maltillisilla prosenttien nostoilla, sanoi vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare.
Lisäksi ansiotuloverotuksessa voisi hänen mukaansa jättää tekemättä indeksitarkistukset, mikä olisi yhden vuoden osalta noin 800 miljoonan euron säästö.
– Tämä kiristäisi työn verotusta, millä on lähtökohtaisesti haitallisia vaikutuksia työllisyyteen. Yleensä emme ole näitä työn verotuksen kiristysvaihtoehtoja nostaneetkaan esiin, mutta sopeutuksen määrä on nyt niin suuri, että on katsottu, että on aiheellista ottaa tällainenkin vaihtoehto esiin, hän sanoi.
Uusina veroina VM esittelee esimerkiksi lento- ja laivalippuveron.
Parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän alustavan tavoitteen mukaan julkista taloutta tulisi sopeuttaa noin 8–11 miljardilla eurolla ensi vaalikaudella.
