Hallitus aikoo keventää työn verotusta suunnitellusti nopealla aikataululla. Työtulovähennystä kasvatettaisiin noin 100 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) valtiovarainministeriön (VM) tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Neljän vuoden aikana hintalappu nousee 500 miljoonaan euroon.
– Kaiken kaikkiaan työtulovähennystä kasvatetaan hallituskauden aikana 500 miljoonalla eurolla, siinä on mukana työtulovähennyksen lapsikorotus.
Purralta kysyttiin, onko mahdollista, että huonossa taloustilanteessa näitä veronkevennyksiä arvioitaisiin uudelleen.
– Tällä hetkellä ei ole mitään syytä ajatella näin, sanoi Purra.
Purra ei näe tarvetta peruuttaa myöskään säästötoimista. Purra sanoi, ettei ole toistaiseksi havainnut sellaisia ongelmia, että hallitusohjelman säästöistä pitäisi peruuttaa.
Toisaalta hän totesi, että keskusteluja asiasta käydään budjettiriihessä. Hallitus käsittelee budjettiehdotusta riihessään syyskuun puolenvälin jälkeen.
– Kuten kaikki ovat huomanneet, niin hallituksen alkukausi ei ole ollut hirvittävän ruusuinen, joten varmasti (on) erilaisia poliittisia tarpeita.
Purra kuitenkin sanoi, että pysyy mielellään valtionvarainministeriön ehdotuksen takana.
Mäkelä väläytti säästöjen "kohtuullistamista"
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi aiemmin Ilta-Sanomien haastattelussa, että budjettiriihessä saattaa olla tarvetta "kohtuullistaa" joitain hallitusneuvotteluissa sovittuja säästöjä.
– Saattaa löytyä yhteisymmärrys, että säästötoimia voidaan kohtuullistaa, jos on ilmennyt, että eri säästöjen yhteisvaikutukset eivät olisi välttämättä kohtuullisia, Mäkelä sanoi.
Pääministeri Petteri Orpolta (kok.) kysyttiin perjantaina kokoomuksen kesäkokouksessa, onko hallituksella suunnitelmia budjettiriihessä kohtuullistaa joitain jo linjattuja leikkauksia sosiaaliturvaetuuksiin. Orpon mukaan lainvalmistelu tehdään huolellisesti, asiantuntijoita kuullaan ja vaikutusarvioita tehdään.
– Niiden pohjalta laaditaan lopulliset esitykset, hän sanoo.
Orpon mukaan kaikista säästölaeista ja reformeista tehdään kokonaisarviot ja tarpeen vaatiessa voidaan tehdä muutoksia.
– Niin se menee aina normaalissa lainsäädäntöprosessissa. Ei voi tietää kaikkea etukäteen, millaisia kokonaisvaikutuksia tulee.
VM:n tiedotteesta selviää, että joidenkin säästöjen kohdalla aikataulu on muuttunut hallitusohjelmassa kaavaillusta. Kyse on Purran mukaan säädösvalmisteluun liittyvistä rajoitteista.
– Esimerkiksi vammaispalvelulain siirtäminen, niin se ei välttämättä kohdistu juuri siihen kyseiseen aikatauluun, joka hallitusohjelmaan on kirjattu.
Aiemmin on kerrottu, että hallitus selvittää vammaispalvelulain voimaantulon siirtoa vuoden 2025 alkuun.
Korkomenot 0,2-0,3 miljardia aiemmin ennakoitua pienemmät vuosittain
Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen.
Ensi vuoden budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä kuluvalle on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio.
VM:n tiedotteen mukaan loppusumman kasvu johtuu etenkin hyvinvointialueiden valtion rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa VM:n ehdotuksen mukaan vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 4 miljardia euroa.
Hallituksen tarkoitus on hillitä hyvinvointialueiden kustannusten nousua, jota itsessään pidetään laajasti vääjäämättömänä.
Sekä valtiovarainministeri Purra että pääministeri Orpo ovat painottaneet, että velkaralli on saatava loppumaan.
VM:n tiedotteen mukaan käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.
Alijäämä on 1,5 miljardia euroa pienempi kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin.
Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan vuosina 2024–2027 keskimäärin 9,8 miljardia euroa. Kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa se oli keskimäärin 11,7 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuosittaisten korkomenojen arvioidaan olevan 3,2 miljardia euroa vuosina 2024–2026 ja 3,6 miljardia euroa vuonna 2027.
– Korkomenot jäävät tämän hetken arvion mukaan vuosittain 0,2–0,3 miljardia euroa aiemmin ennakoitua pienemmiksi, sanoi Purra tiedotustilaisuudessa.
Tämä johtuu siitä, että velanottotarve jää keväällä arvioitua pienemmäksi muun muassa hallitusohjelman säästötoimien myötä, sanoo Purra.
Budjettiehdotuksessa kaljan verotus alenee
Purran mukaan varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja vähennetään huomattavasti, vaikka kehitysyhteistyötä myös kohdennetaan uudelleen Ukrainan hyväksi.
Sen sijaan rahoitusta laitetaan muun muassa kotitalousvähennykseen ja osakesijoittajille. Kotitalousvähennyksen tilapäistä korotusta jatketaan ja osakesäästötilin enimmäistalletusmäärää nostetaan.
Puolustusvoimien toimintamenoihin tulee 50 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus hallitusohjelman mukaisesti.
Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan. Vuonna 2024 verotuloja kasvattavat muun muassa valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan kahden prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen jatko, matkakuluvähennyksen omavastuun korotus ja ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdennus. Lisäksi nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin.
Ukrainan tuelle osoitetaan budjettiehdotuksessa vuosittain 58 miljoonaa euroa.
Purralta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, onko hallitus suunnitellut turkistarhaajille esimerkiksi kriisipakettia. Lintuinfluenssan vuoksi eläimiä on lopetettu viranomaispäätöksellä. Näistä eläimistä korvataan omistajille käypä arvo.
Purran mukaan hallituksen sisällä ei ole pohdittu muita toimia.
– Ylipäätänsä tämä asia hoituu hyvin Suomen viranomaisten vastuulla, eikä siinä ole sellaista poliittista arviota ainakaan toistaiseksi tarvittu, Purra sanoi.
Budjettiehdotus herätti heti arvostelua
Oppositiopuolueet SDP ja keskusta eivät löydä juurikaan myönteistä valtionvarainministeriön budjettiehdotuksesta.
SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mukaan hallitus sulkee silmänsä talouden heikosta kehityksestä kertovilta merkeiltä. Mäkysen mukaan vielä olisi mahdollista reagoida ja välttää esimerkiksi asuntorakentamisen pysähtyminen ja sen myötä tapahtuva työllisyyden heikkeneminen.
– Tämä tulisi halvemmaksi kuin työttömyys ja kulutuksen romahtaminen, esittää Mäkynen tiedotteessa.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko jatkaa puolueensa aiempaa kritiikkiä hyvinvointialueiden rahoituksesta.
– Purran esitykset sysäävät terveyspalvelujen ja vanhustenhoivan karsimisen likaisen työn hyvinvointialueiden päättäjille, sanoo Saarikko tiedotteessa.
Myös järjestöt löytävät kritisoitavaa, mutta myös myönteistä.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää veronalennusten aikataulua liian hitaana.
– Veronkevennystä ollaan nyt panttaamassa aivan turhaan. Valtiontaloutta ei auteta lykkäämällä jo päätettyä kevennystä vaalikauden loppuvuosille, Lehtinen ryöpyttää järjestönsä tiedotteessa.
Suomen Yrittäjät on tyytyväinen veronkevennyksiin. Järjestön ekonomistin Petri Malisen mukaan hallituksen suunnittelemien työmarkkinauudistusten laittaminen liikkeelle viipymättä on entistä tärkeämpää, kun taloussuhdanteesta ei tule suurta vetoapua työllisyystavoitteen saavuttamiseen.