Seinäjoen kaupunki saa vuosittain palveluidensa järjestämiseksi ja tuottamiseksi valtiolta valtionosuutta eli rahaa. Summat ovat viime vuosina olleet valtakunnallisista muutoksista johtuen tarkastelussa. Ne eivät kuitenkaan ole nousseet vastuiden kanssa tasatahtia.
Vuonna 2024 valtionosuutta saatiin Seinäjoella noin 24 miljoonaa euroa, kun taas kuluvalle vuodelle arvioidaan saatavan hieman yli 31 miljoonaa euroa. Osuudet ovat kasvaneet uuden tehtävän, työllisyydenhoidon kokonaisvastuun siirtyessä kaupungille. Tämän kokonaisuuden budjetiksi on arvioitu noin 16,6 miljoonaa euroa, mistä uutta vuonna 2025 alkanutta valtiolta siirtynyttä tehtävää on noin 8,6 milj. euroa.
Tällä hetkellä valtion valmistelussa on valtionosuusuudistus, jolla osuuksien jakamisen parametrejä järjesteltäisiin uudelleen. Vanhoja perusteita ravistellaan ja kyse onkin kaventuneen potin uudelleen jakamisesta.
Sanomattakin on selvää, että kaupungit, jotka olisivat kasvattamassa osuuksiaan, kannattavat uudistusta, ja kaupungit, jotka ovat menettämässä, vaativat toisenlaista muutosta.
Jos peilataan asiaa kaupungin euromääräisen tulosrivin kautta, ovat vaikutukset massiivisia. Seinäjoki teki vuonna 2024 yhteensä 2,9 miljoonan tappiollisen tuloksen.
Mielikuvitellaanpa, että olisi saatu nyt uudistuksessa suunnitellun mukainen varovaisestikin arvioiden reilun 10 miljoonan korotus Seinäjoen nykyisiin valtionosuuksiin. Tällöin olisi tulosrivi parantunut kertaheitolla yli 7 miljoonaa euroa positiiviseksi. Puheenpartemme kaupungin taloustilanteesta olisi tuolloin aivan toisen sävyistä, eikö totta?
Tulos antaa perehtymättömällekin nopean mielikuvan kaupungin akuutista taloustilanteesta. Kuitenkin tulostamme muokkaavat vahvasti asiat, joihin kaupungilla itsellään ei juurikaan ole vaikutusvaltaa.
Selvää on erään kokeneen kunnallishenkilön sanoman mukaan se, että samanaikaisesti, kun merkittävää tulonlähdettä, valtionosuutta on leikattu, ovat tehtävät säilyneet, elleivät määrällisesti jopa kasvaneet.
Seinäjoella haluamme tehdä voitavamme oman taloutemme kantokyvyn eteen. Valtuuston edellyttämä 15 miljoonan euron rakenteellinen säästöpaketti on valmisteltu tämän kevään aikana.
Juuri nyt tarvitsemme uutta valtuustoamme, sillä demokratian mukaan suoraan hyviin palveluihimme kohdistuvat sopeutustarpeet tulee päättää luottamushenkilöiden toimesta ja hyvä niin. Jos ainoastaan tarvitsisi jakaa rahaa ja hyvää, siihen riittäisivät viranhaltijat. Juuri vaikeiden yhteisten ratkaisujen tekeminen edellyttää demokratiaa. Tarve on selvä, päätökset vielä odottavat.
Pilven hopeareuna on siinä, että onnistuessamme sopeutustoimissa kaupungin talous näyttäytyy jatkossa reilusti vahvempana. Tasapuolisuus, lapsiystävällisyys ja esimerkiksi asumisympäristöjen viihtyisyys ovat vain esimerkkejä arvoista, joista yritetään parhaan mukaan pitää huolta säästöjä suunniteltaessa. Kuitenkin on selvää, että talouden kohentamiseksi tinkimistä laadusta ja määrästä tarvitaan.
Kaupunkimme talous ei ole mihinkään kaatumassa, ihan hyvin meillä menee. Ole siis huoleti. Työskentelemme ahkerasti ja sopeuttamisen keinoin pyritään välttämään tilanne, jossa syömme enemmän kuin tienaamme. Se lienee ihan maalaisjärkistä.
Kesäkuu toi mukanaan uuden kaupunginvaltuuston. Toivotan valitut lämpimästi tervetulleiksi työhönsä. Kokoukset jatkuvat syksyllä, mutta sitä ennen vietetään mainion kotikaupunkimme tapahtumakesä. Olkoon säät suosiollisia. Hyvää kesää lukijoille.
Jaakko Kiiskilä
Seinäjoen kaupunginjohtaja