Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus etenee hankkeessaan nostaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen (T&K-rahoitus) 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi torstaina tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotisen suunnitelman. Sen valmistelua johti Orpon puheenjohtama tutkimus- ja innovaationeuvosto, jossa on ministereitä ja ulkopuolisia asiantuntijajäseniä.
T&K-rahoituksen lisäykset kohdistetaan yrityksille, yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja hyvinvointialueille tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Isot potit tulevat jaettavaksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta, kertoo tutkimus- ja innovaationeuvoston pääsihteeri Johanna Moisio valtioneuvoston kansliasta. Periaatteena on teknologia- ja toimialaneutraalius, eli suunnitelmassa ei ohjata rahoitusta tietyille aloille.
Kyseessä on pääosin kilpailtu rahoitus, eli rahoittajaorganisaatiot päättävät rahoituksen jakamisesta. Kilpailussa menestyvät tutkimushankkeet, joiden katsotaan saavuttavan torstaina päätetyssä suunnitelmassa asetettuja tavoitteita.
Lähtökohta on, että valtion T&K-rahoitusta kasvatetaan vuosittain noin 280 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna vuoteen 2030 asti. Joitain rahoituspäätöksiä on tehty jo aiemmin, kuten lisärahoitus tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseksi. Kaikkea rahaa ei ole vielä kohdennettu.
– On vielä tuleville vuosille liikkumavaraa uusille päätöksille, kertoo Moisio STT:lle.
Rahoituspäätökset voivat olla joko pysyviä rahoituksen korotuksia tai määräaikaista hankerahoitusta, mikä vaikuttaa edelleen tulevina vuosina tarvittaviin päätöksiin.
Lisää yhteistyötä
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) mukaan on mahdotonta arvioida täsmällisesti, kuinka paljon rahoituksesta menee korkeakouluille.
– Mutta voi sanoa näin, että valtaosa tästä rahoituksesta, jota nyt lisäämme, on korkeakoulujen saavutettavissa, sanoi Multala torstaina tiedotustilaisuudessa.
Keskeinen tavoite on lisätä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä. Ajatus on, että vaikka rahoitus menisi yliopistoille esimerkiksi uusien tohtorien kouluttamiseen, niin yhteistyössä voisi olla mukana yritys tai tutkimuslaitos.
– Voi sanoa, että se osaaminen, jota siellä kerrytetään, hyödyttää muitakin tahoja kuin yliopistoja, vaikka rahoitus kulkee yliopiston kautta.
Toisaalta myös Business Finlandin kautta jaetaan rahaa yliopistolähtöiseen tutkimukseen, sanoo Multala.
– Eli ei voi ikään kuin katsoa vain sitä, että mitä kautta rahat jaetaan, vaan tässä nimenomaan pyritään patistamaan eri toimijoita vahvempaan yhteistyöhön.
Monivuotisessa suunnitelmassa yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden yhteistyön väheneminen on mainittu yhtenä haasteena. Esimerkiksi Business Finlandin rahoitus korkeakouluille on puolittunut 2010-luvulta.