Valtion tur­val­li­suus­alan hen­ki­lös­tön työkyky on hyvä, kertoo Kevan sel­vi­tys

Tiedot koskevat poliisitoimen, vankeinhoidon, maanpuolustuksen ja rajavartioinnin henkilöstöä. LEHTIKUVA / JARNO ARTIKA
Tiedot koskevat poliisitoimen, vankeinhoidon, maanpuolustuksen ja rajavartioinnin henkilöstöä. LEHTIKUVA / JARNO ARTIKA

Turvallisuusalan tehtävissä valtiolla työskentelevien työkyky on hyvä, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Myöskään merkittäviä työkyvyttömyysriskejä ei heillä ole nähtävissä.

Tiedot koskevat poliisitoimen, vankeinhoidon, maanpuolustuksen ja rajavartioinnin henkilöstöä. Hieman muita enemmän riski- ja kuormitustekijöitä havaittiin tässä ryhmässä poliiseilla, vankeinhoidossa sekä nuorilla työntekijöillä.

Asiaa selvitti työeläkelaitos Kevan toimialakatsaus, johon on koottu tutkimus- ja tilastotietoa valtion turvallisuusalan ammattilaisten työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

– Tutkimustulosten valossa on myönteistä, että kansalaisten turvallisuudesta vastaavat ammattilaiset voivat työssään hyvin ja kokemus työkyvystä on hyvä. Muuttuva toimintaympäristö ja erityisesti nuorten jaksaminen vaativissa tehtävissä haastavat kuitenkin seuraamaan ja ennakoimaan henkilöstön työkyvyn kehittymistä, ylläpitämään voimavaroja ja puuttumaan työkyvyn heikentymiseen välittömästi, sanoo Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen tiedotteessa.

Motivoiva työ tuo vankan perustan

Valtion turvallisuusalalla on Kevan tutkimus- ja tilastotiedon perusteella monia piirteitä, jotka tukevat henkilöstön työkykyä. Yli 90 prosenttia poliisin, vankeinhoidon, maanpuolustuksen ja rajavartioinnin henkilöstöstä kokee työnsä tärkeänä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä. Heille oma työ on myös motivoivaa, ja työpaikkaa ollaan valmiita suosittelemaan.

Erityisiksi vahvuuksiksi työntekijät nostavat hyvän esihenkilötyön ja työyhteisöt. Myös kokemus fyysisestä työkyvystä on säilynyt hyvänä: useampi kuin neljä viidestä kokee tilanteensa tältä osin hyväksi.

Toimialan ammattiryhmien välillä on kuitenkin eroja, jotka Kevan tutkimuksen mukaan johtuvat työn luonteesta ja esimerkiksi ikärakenteesta. Työkyvyttömyysriski on hieman korkeampi poliisitoimen ja erityisesti vankeinhoidon henkilöstöllä, sairauspoissaolojen valossa jossain määrin myös ikääntyvillä työntekijöillä. Samoin alle 30-vuotiaiden työntekijöiden henkinen työkyky on heikentynyt, vaikka työssä koetaan työn iloa ja innostusta.

Henkinen kuormitus tasaantumassa?

Poliisin ja vankeinhoidon työssä koettu henkinen kuormitus on nyt saatujen tulosten mukaan tasaantumassa. Työkuormitus on niissä kuitenkin suurempaa kuin maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa, jonka henkilöstöstä lähes yhdeksän kymmenestä arvioi henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Poliisissa ja vankeinhoidossa näin kokee kolme neljästä.

Vartijoilla on sairauspoissaolopäiviä valtion turvallisuusalan ammattiryhmistä eniten. Myös työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa eniten vartijoilla.

Poliisissa ja vankeinhoidossa työkykyä kuormittavat lisäksi työhön ajoittain liittyvä väkivalta tai sen uhka. Samoin muuhun valtion henkilöstöön verrattuna harvempi – vain joka toinen – poliisin ja vankeinhoidon työntekijä arvioi, että voi vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin.

Poliisitoimen ja vankeinhoidon työyhteisöjen vahvuuksia muuhun julkiseen alaan verrattuna ovat ilmapiiri ja luottamus työyhteisöissä, jotka noin neljä viidestä arvioi hyviksi. Näiden alojen työntekijöiden arvio työyhteisöjen kyvystä ratkaista ristiriitoja on parantunut ja vastaa nyt valtion henkilöstön keskiarvoa.

Kaikista Kevan valtion vakuutetuista noin 33 000 työskentelee turvallisuusaloilla.

Ilmoita asiavirheestä