Suomen valtion pörssiomistusten arvo on pudonnut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskaudella 44 prosenttia. Hallituksen aloittaessa kesäkuussa 2023 niiden arvo oli 28,1 miljardia euroa, mutta tämän viikon tiistaina niiden arvo oli enää 15,7 miljardia euroa.
Pörssiomistusten arvon putoamista selittää ennen muuta Nesteen osakekurssin jyrkkä lasku. Valtion Neste-omistusten arvo on pudonnut hallituskauden alun 13,6 miljardista tämänhetkiseen 2,5 miljardiin. Prosenteissa laskien pudotusta on lähes 82 prosenttia.
Rajuja pudotuksia on nähty monissa muissakin tärkeissä yhtiöissä: esimerkiksi valtion Finnair-omistus on menettänyt arvostaan lähes kolmasosan ja SSAB-omistus lähes neljäsosan.
Valtion Outokumpu-omistuksen arvo on huvennut lähes puolella ja Stora Enso -omistuksen arvo pudonnut 30 prosentilla. Metso-omistuksenkin arvosta on kadonnut reilu neljännes.
Toki omistusten arvoon vaikuttavat tehdyt osakemyynnitkin, mutta niiden merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen. Mandatum-omistusten myynnistä valtio sai viime vuoden helmikuussa 131 miljoonaa euroa. Samoihin aikoihin valtio myi Kemira-omistuksensa 125 miljoonalla eurolla.
Valtio on myös kasvattanut omistuksiaan sijoittamalla viime vuonna Iceye-yhtiöön 50 miljoonaa euroa.
Valtion pörssiomistusten arvon sulaminen herättää Orpon hallituksen investointiohjelmaan liittyviä kysymyksiä. Hallitusohjelmaan kirjattu neljän miljardin euron suuruinen investointiohjelma on tarkoitus rahoittaa suurimmaksi osaksi valtion omaisuuden myynneillä, ja valtion yhtiöomistuksilla olisi tässä merkittävä rooli.
Investointiohjelmalla on tarkoitus rahoittaa ennen muuta liikennehankkeita, esimerkiksi kiisteltyä Helsingin ja Turun välistä ratayhteyttä. Rahaa on tarkoitus laittaa tie- ja rautatieyhteyksien parantamiseen muuallakin maassa.
"Haasteita tämän kokonaisuuden ympärillä"
Investointiohjelman rahoituksesta kolmen miljardin on tarkoitus tulla valtion yhtiöomaisuustuloista. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Maija Strandberg myöntää, että maailmantalouden ja osakemarkkinoiden viime aikojen käänteet – muun muassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullit – mutkistavat osaltaan investointiohjelman rahoitusjärjestelyjä.
Strandbergin mukaan rahoitusta investointiohjelmalle on määrä hankkia osinkotuloilla, tiettyjen listattujen ja erityisesti listaamattomien yhtiöiden taseiden käytön tehokkuutta analysoimalla sekä valtion listattua pörssiomistusta realisoimalla. Strandbergin mukaan valtion pörssiomistusten myynti on viimesijainen vaihtoehto investointiohjelman rahoittamiseksi, mutta sitä tuskin täysin pystytään välttämään.
– Jos katsotte, mitä maailmassa nyt tapahtuu, niin lienee sanomattakin selvää, että vastuullinen omistaja ei juuri nyt lähde merkittävästi markkinoille, Strandberg sanoi omistajaohjausosaston tiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Strandbergin mukaan tämänhetkinen tilanne on selvästi paineisempi kuin viime syksynä, kun omistajaohjausosastolla laadittiin investointiohjelman rahoitussuunnitelman ensimmäinen versio.
– Vastuullinen omistajaohjausvirkamies ei voi suosittaa tässä pörssikurssimarkkinatilanteessa merkittäviä valtion omaisuuden myyntejä. Tässä on juuri nyt haasteita tämän kokonaisuuden ympärillä – mutta uskomme ja toivomme, että tilanne on jos ei hetkellinen, niin ainakin lyhytaikainen, Strandberg sanoi.
Strandbergin mukaan hallituksen investointiohjelman rahoitukseen saatiin viime vuoden loppuun mennessä osinkotuloja 352 miljoonaa euroa ja tämän vuoden puolella on saatu myös jo muutamia satoja miljoonia. Strandbergin mukaan omistajaohjausosaston tavoitteena on, että tämän vuoden loppuun mennessä koossa on puolet tarvittavasta määrästä eli noin 1,5 miljardia euroa. Strandbergin mukaan omistajaohjausosastolla on suunnitelmat myös toisen puolikkaan kasaan saamiseksi tämän hallituskauden aikana.
Strandberg ei lähde arvioimaan, kannattaisiko hallituksen esimerkiksi supistaa investointiohjelmaansa rahoituksen hankkimisen hankaluuden vuoksi.
– Se on hallituksen päätös, ja siihen en halua kommentoida, Strandberg sanoi.
Kansallisen omistamisen puolestapuhuja
Strandberg sanoi olevansa kansallisen omistamisen puolestapuhuja. Hän varoitti, että valtion osakeomistusten myynti tarkoittaisi suurella todennäköisyydellä myös ulkomaisen omistajuuden lisääntymistä, sillä myytäville osuuksille tuskin löytyisi kotimaisia ostajia.
– Jos valtio joko Solidiumista tai omasta suorasta salkustaan lähtee kaupoille, on hyvin todennäköistä, että kotimainen omistus muuttuu ulkomaiseksi omistukseksi, Strandberg sanoi.
Strandberg kantoi tiedotustilaisuudessa huolta myös trendistä, jonka myötä suomalaisiin pörssiyhtiöihin pestataan ulkomaisia toimitusjohtajia. Strandbergin mukaan kansainvälisyys on tietysti hyvä asia, mutta samalla ulkomaalaisten toimitusjohtajien rekrytointi kaventaa sitä poolia, josta yhtiöiden hallitusten puheenjohtajat rekrytoidaan.
Valtio-omistajan tavoitteena on ollut, että merkittävimmissä pörssiyhtiöissä ja listaamattomissa yhtiöissä hallitusten puheenjohtajat ovat suomalaisia.
– Pienessä maassa on tärkeää pitää osaamispoolista huolta, Strandberg painotti.
Strandberg suhtautui myös kriittisesti Suomessa yleiseksi tulleeseen tapaan, että uusi toimitusjohtaja valitaan yhtiön hallituksen piiristä. Strandbergin mukaan kyseessä on suomalainen erikoisuus. Tällaisia tapauksia on nähty viime aikoina muun muassa Elisassa, Nesteessä, Outokummussa ja Stora Ensossa.
– Omistajana ajattelen, että on tärkeää, että toimitusjohtajan valintaprosessi on tehty huolellisesti ja kattavasti. Kun henkilö nousee hallituksen sisältä, joskus on tehnyt mieli sanoa, että onko hallitus ollut laiska, Strandberg sanoi.
Posti pörssiyhtiöksi?
Strandbergin mukaan omistajaohjausyksikössä tutkitaan tällä hetkellä muun muassa VR:n taseen käytön tehokkuutta. Samoin tutkitaan Postin omistusjärjestelyjä mukaan lukien Postin mahdollinen listaaminen pörssiin. Strandbergin mukaan Posti on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta pörssilistautuminen ei juuri nyt ole ajankohtainen asia osakemarkkinoiden tilanteen vuoksi.
Veikkauksen kohdalla mahdolliset omistusjärjestelyt ovat ajankohtaisia vasta sitten, kun pelimarkkinoiden avaaminen on toteutettu.
– Se on ensi hallituskauden asia, Strandberg sanoi.
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto kertoi tiedotustilaisuudessaan torstaina, että Suomen valtion pörssiomistusten arvo laski viime vuonna 28,5 prosentilla noin 17,8 miljardiin euroon.
Pudotus on historiallisesti vertaillen raju, sillä esimerkiksi vuosien 2008–09 finanssikriisissä valtion pörssisalkun arvo supistui puolessatoista vuodessa 30,2 prosenttia. Koronakriisin alkuvaiheessa kevättalvella 2020 valtion pörssisalkun arvo supistui kahdessa kuukaudessa 25,2 prosenttia.
Valtion kaikkien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo laski viime vuonna noin 19 prosenttia noin 30 miljardiin euroon.
Valtio sai viime vuonna yhtiöomistuksistaan omaisuustuloja yhteensä 1,45 miljardia euroa. Vuonna 2023 vastaava luku oli 1,57 miljardia euroa.
Viime vuoden lopussa valtiolla oli omistuksia 69 yhtiössä, joista 34 oli kaupallisin perustein toimivia yhtiöitä ja 35 erityistehtäväyhtiöitä. Valtio-omisteiset yhtiöt työllistivät yhteensä noin 280 000 työntekijää.
