Valtio varautuu tuleviin kriisitilanteisiin solmimalla tuotantovaraussopimuksia kotimaassa toimivien suojavarusteita valmistavien yritysten kanssa.
Kotimaisen tuotantovalmiuden ylläpitämisellä halutaan varmistaa suojavarustetuotannon saaminen käyntiin heti mahdollisen kriisin, kuten pandemian, alusta alkaen.
Suomessa toimii kymmenkunta suojavarusteita valmistavaa yritystä.
– Tulemme tekemään kahden tai kolmen valmistajan kanssa sopimuksen tuotantovalmiuden ylläpitämisestä. Valtio maksaa heille tästä korvauksen, Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteyksikön johtaja
Sopimukset tuotantovalmiuden ylläpitämisestä koskevat hengityssuojainten, kuten kirurgisten nenä- ja suusuojainten valmistusta. Jatkossa Huoltovarmuuskeskus harkitsee myös, pitäisikö kotimaassa varautua suojavaatteiden ja visiirien valmistamiseen.
– Suojakäsineitä Suomessa ei toistaiseksi valmisteta, hän sanoo.
Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on jatkossakin huolehtia siitä, että varastoissa on riittävästi suojavarusteita kriisitilanteiden varalle. Varmuusvarastoissa määrät ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne yksin riitä koronakriisin kaltaisessa pandemiatilanteessa.
– Uusi toimintamalli perustuu siihen, että rauhan aikana suojavarusteiden kulutus on pientä, kun taas kriisin keskellä suojavarusteiden kulutus kasvaa valtavasti ja niitä pitää saada nopeasti lisää. Epidemiaa varten meidän pitäisi varastoida jättimäiset määrät suojavarusteita, ja silloin riskinä on, että varmuusvarastoissa olevat suojavarusteet ehtisivät vanhentua.
Kotimaisen tuotannon ylläpitämisellä valtio haluaa varmistaa myös sen, ettei suojavarusteiden hankinta ole pelkästään ulkomaan markkinoiden varassa.
Yhteishankintoina Suomeen tulleiden varusteiden määrä on ollut lähes mitätön. Niiden kautta Suomeen on hankittu yhden millilitran lääkeruiskuja sekä neuloja. EU on lahjoittanut Suomelle myös pienen erän maskeja.
– EU:n kautta tapahtuvat hankinnat eivät ole näytelleet merkittävää roolia. Suojavarusteita Suomeen saapui muutamia noin 50 000 kappaleen eriä, jotka kulutukseen nähden ovat aivan liian pieniä, valmiusjohtaja
Nyt EU-maat valmistelevat suojavarusteiden yhteisvarastointia. Se tarkoittaisi sitä, että tietyissä maissa olisi varastoituna tiettyjä suojavarusteita.
Yhteisvarastointiin liittyvät suunnitelmat ovat vasta alussa, eikä varastoja ole vielä perustettu mihinkään EU-maahan.
– Suomi kuuntelee asiaa herkällä korvalla, ja olemme siinä mukana, jos malli osoittautuu hyväksi. Tällä hetkellä painotamme kansallista eli omaa varautumista, Matikkala sanoo.
Yhteisvarastojen käytöstä ja varusteiden jakeluperiaatteista vastaisi EU-maiden edustajista koottu johtoryhmä.
Jakeluperusteista ei ole vielä tehty päätöstä, mutta Matikkala toivoo, että kriisitilanteessa suojavarusteiden jako maiden kesken pitäisi toteuttaa tartuntamäärien, ei maiden asukaslukujen perusteella.
– Meillä on ollut pienessä mittakaavassa samanlaista toimintaa, kun olemme jakaneet suojavarusteita sairaanhoitopiirien kanssa alueellisesti. Ensin ajattelimme, että niitä on jaettava nuppiluvun mukaan, mutta sittemmin suojavarusteita on jaettu alueiden tartuntamäärien mukaan. Toivon, että EU:n ratkaisu tulisi olemaan samankaltainen, hän toteaa.
– Varmuusvarastot ovat täynnä, ja tuotteiden saatavuus on parantunut merkittävästi. Suojavarusteiden kysyntä on tasaantunut epidemian alkuajoista, ja kysyntä on selvästi ennustettavampaa, HUSin logistiikan toimialajohtaja
Vaasan keskussairaalasta kerrotaan, että suojavarustetilanne pysyy hyvänä, kun tilaukset ja hankinnat hoidetaan ajoissa.
– Varusteita on hyvin saatavilla edellyttäen, että tilauksen tekee hyvissä ajoin, kertoo materiaalikoordinaattori
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri hankkii suojavarusteet sopimustoimittajilta ja saa tuotteita markkinoilta nopealla kilpailutuksella.
– Meillä on varastossa suojatarvikkeita vähintään neljän kuukauden pandemian ajan kulutusta vastaavat määrät, selvittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankintapäällikkö
Lapin, Kainuun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit eivät vastanneet kyselyyn määräajassa.
Minna Akimo
