Jos kansalaisaloitteiden kautta halutaan muutoksia lainsäädäntöön, ne kannattaa kirjoittaa suoraan lakiesityksen muotoon. Näin neuvoo Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä.
Esimerkiksi kiistaa herättäneellä eheytyshoitojen kieltämistä koskevalla aloitteella olisi hänen mukaansa hyvin erilaiset mahdollisuudet tulla lopulta voimaan, jos se olisi kirjoitettu valmiiksi lakiesityksen muotoon. Tällöin eduskunta voisi joko hyväksyä tai hylätä esityksen, ja laki voisi eduskunnan niin päättäessä astua voimaan.
Aloite on kuitenkin kirjoitettu sellaisessa muodossa, että eduskunta päättää vain mahdollisesta lainvalmisteluun ryhtymisestä. Eli jos aloite hyväksytään eduskunnassa, lainvalmistelu voi vasta alkaa.
– Siinä tietysti jää vähän kuin muiden armoille se prosessi. Jos halutaan, että ministeriöissä niitä valmistellaan, niin siellä voivat muut asiat, kuten hallituksen esitykset, mennä edelle. Eikä siellä välttämättä ole sellaista intressiä niitä asioita edistää, Setälä sanoo STT:lle.
– Kyllä kansalaisaloitteissa vahvempia ovat yleensä ne, jotka on kirjoitettu lakimuotoon. Silloin eteneminen on yksinomaan eduskunnan poliittisesta tahdosta kiinni.
Aloitteella halutaan kieltää eheytyshoidot, joilla pyritään muuttamaan ihmisten seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä.
Etenemistä vaikea seurata
Setälä huomauttaa, että asia kärjistyy juuri eheytyshoitojen kieltoa koskevan kansalaisaloitteen yhteydessä, kun asianosainen ministeri on ilmaissut "vastahankaisuutta" asian edistämisen suhteen.
Helsingin Sanomien mukaan oikeusministeri Leena Meri (ps.) ei toistaiseksi sitoudu aloittamaan eheytyshoidot kieltävän lain valmistelua, vaikka sitä oikeusministeriöltä edellytettäisiin. Hän totesi, ettei mitään hallituksen esityksiä tai lakeja voi edistää ilman kaikkien hallituspuolueiden yhteistä näkemystä.
Setälä sanoo, että hallituksella pitäisi olla vahva velvollisuus käynnistää lainvalmistelutyötä, jos eduskunta näin päättää.
– Kyllä tietysti eduskunta viimekätistä lainsäädäntövaltaa käyttää Suomessa. Mutta ei ole mitään systemaattista seurantajärjestelmää sen suhteen, missä aikatauluissa tämäntyyppisiä kansalaisaloitteita edistetään, Setälä sanoo.
– Kyllä tässä se ajatus on ollut, että ne hallitusta velvoittaisivat, jos eduskunta sen hyväksyy.
"Valiokunnalla mahdollisuus määrittää agendansa"
Eheytyshoitojen kieltoa koskevan aloitteen käsittely on ollut takkuista myös eduskunnan lakivaliokunnassa, joka on ollut tekemässä asiasta mietintöä.
Aiemmin Helsingin Sanomat oli kertonut, että valiokunnan kokoomusedustajat olisivat estämässä lakihankkeen etenemisen, vaikka kokoomus puolueena on kannattanut muutosta.
Viime perjantaina kokoomuksen lakivaliokunnassa istuvat kansanedustajat ilmoittivat kuitenkin muuttaneensa mieltään. Susanne Päivärinta, Aleksi Jäntti, Pihla Keto-Huovinen ja Mari Kaunistola kertoivat, että he aikovatkin äänestää aloitteen puolesta. He perustelivat mielenmuutostaan muun muassa sillä, että kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten edustajat olivat sanoneet Helsingin Sanomille, ettei tämä hallitus tule antamaan esitystä eheytyshoitojen kieltämisestä.
Kokoomuslaisten mielenmuutoksen myötä aloite olisi saamassa valiokunnassa taakseen enemmistön.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) on kuitenkin ilmoittanut keskeyttäneensä aloitteen käsittelyn valiokunnassa toistaiseksi. Hänen mukaansa tämän taustalla ovat medialle tehdyt nimettömät vuodot.
Eerola ei halunnut tiistaina arvioida STT:lle sitä, milloin asian käsittelyä tullaan jatkamaan tai onko käsittelyn jatkuminen edes varmaa.
Setälä huomauttaa, että valiokunnilla on yleisesti ottaen hyvin pitkälti mahdollisuus itse määrittää työjärjestyksensä. Hän muistuttaa, että kansalaisaloitteita jumittui valiokuntiin myös viime vaalikaudella ja useat niistä raukesivat. Tosin silloin syynä olivat lähinnä valiokuntien muut kiireet ja se, että hallituksen esitykset menevät käsittelyssä kansalaisaloitteiden edelle.
– Juuri vastaava aloite eheytyshoidoista jäi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan eikä tullut käsiteltyä vaalikauden aikana ja sitten raukesi. Mutta siellä oli tietysti eri syyt, Setälä sanoo.
Seitsemän kansalaisaloitetta on hyväksytty
Kansalaisaloitteiden jättäminen on ollut mahdollista reilut 12 vuotta ja niitä on edennyt eduskuntakäsittelyyn 78. Aloite etenee eduskuntaan, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
Valmiiksi lakiesityksen muotoon kirjoitettuja aloitteita on toistaiseksi hyväksytty kaikkiaan kolme. Jokainen niistä hyväksyttiin muutettuna, eli niihin tehtiin eduskuntakäsittelyssä muutoksia.
Ensimmäisenä hyväksyttiin tasa-arvoinen avioliittolaki vuonna 2014. Vuonna 2018 hyväksyttiin äitiyslaki, jonka myötä lapsi voi saada kaksi äitiä virallisiksi vanhemmiksi ilman perheen sisäistä adoptiota.
Aborttilaki hyväksyttiin vuonna 2022. Sen myötä abortin saamiseksi riittää raskaana olevan oma tahto.
Neljä kansalaisaloitetta on puolestaan hyväksytty siten, että on hyväksytty ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä.
Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä käsittelevä aloite hyväksyttiin vuonna 2020 ja asiaa koskeva lakiesitys annettiin eduskunnalle tämän vuoden kesäkuussa.
Vuonna 2021 hyväksyttiin aloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi ja asiaa koskeva esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.
Aloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi hyväksyttiin vuonna 2022. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa lukee, että psykoterapeuttikoulutusta uudistetaan kaksiportaiseksi ja ensimmäisen portaan koulutus säädetään maksuttomaksi. Asia on parhaillaan ministeriössä valmistelussa.
Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista koskeva aloite hyväksyttiin 2022 ja eduskunnan edellyttämä pieni täsmennys lakiin on jo sittemmin tehty.
Tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä on eheytyshoitojen kieltämistä koskevan aloitteen lisäksi useampia muita kansalaisaloitteita, jotka koskevat esimerkiksi eutanasian laillistamista, turkistarhauksen kieltämistä ja kannabiksen sallimista.
Setälä huomauttaa, että aloitteiden kirjoittaminen lakimuotoon vaatii paljon osaamista ja resursseja eikä sellaisia suinkaan kaikilla kansalaisjärjestöillä tai yksityishenkilöillä ole. Toisaalta kaikki aloitteiden jättäjät eivät hänen mukaansa edes todellisuudessa pyri lainsäädäntömuutoksiin tai ymmärtävät, ettei se ole realistista. Tällöin aloitteen muodolla ei ole yhtä suurta merkitystä.
– He haluavat tehdä näitä aloitteita siksi, että he haluavat jonkun asian pysyvän poliittisella agendalla ja herättää julkista keskustelua, Setälä sanoo.
