Vermon Ravirata 18,2 miljoonaa euroa, Tampereen Ravirata 8,5 miljoonaa, Lahden Hevosystäväinseura 7 miljoonaa ja Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto 6,6 miljoonaa euroa.
Siinä esimerkkejä summista, joita valtio on jakanut yritystukina viimeisen kolmen vuoden aikana raviradoille.
Ilta-Sanomien tällä viikolla julkistama lista suurimmista yritystukien saajista herätti kummastusta siksi, että juuri raviradoille oli myönnetty niin suuria summia. Sadan suurimman tuensaajan joukossa oli toistakymmentä rataa.
– Ne ovat aivan normaaleja veikkaustuottojen jakoja. Samalla tavalla jaetaan rahaa sosiaali- ja terveyspuolen järjestöille ja liikuntajärjestöillä ja muille, sanoo toimitusministeri ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Onko summat aivan kohtuullisia?
– Ainahan ravipuolella liian vähän maksetaan, veistelee Lintilä, joka on itsekin innokas ravimies.
Tilanne muuttui kun Fintoto loppui
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tauno Junttila kertoo, että tukijakoperusteet juontavat vuoteen 2017, jolloin ravipeliyhtiö Fintoto, Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys (RAY) yhdistettiin yhdeksi peliyhtiöksi, Veikkaus Oy:ksi.
Tuolloin arpajaislakia muutettiin ja hevosalalle sovittiin omat säännöt ja jaettavaksi neljän prosentin osuus Veikkauksen tuotosta. Aiemmin raviratojen rahoitus oli hoitunut pääosin Fintoton pelituotoista.
– Hevosalan potti on ollut vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa. Siitä pääosa on niin sanottua valtion tukea, joka on hyväksytty myös EU-komissioissa. Tukisumma on pääosin veikkaustuottoja, mutta koronavuosina tuottojen vähentyessä valtio on paikannut jaettavaa summaa budjettivaroista, Junttila kertoo.
Kolme isoa tukiperustetta
Ravituki jakautuu käytännössä kolmeen osaan: palkintotukeen, toimintatukeen ja investointitukeen.
Avustukset myönnetään hakemuksesta ja virkamiestyönä, sillä tukisäännöt ovat selvät. Tukia hallinnoi Veikkaus yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa ja rahoista raportoidaan työ- ja elinkeinoministeriölle, joka taas kirjaa ne yritystukiin.
Suurin osa tuesta on hevoskilpailujen palkintotukea. Sen osuus kokonaissummasta oli viime vuonna 21 miljoonaa euroa. Tämä raha menee suoraan hevosenomistajille palkintorahoina, joskin myös raviratayhtiöt itse rahoittavat palkintoja. Palkintotukea ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin palkintoihin.
Toiseksi suurin osa on toimintatuki, jota viime vuonna jaettiin runsaat 10 miljoonaa. Siinä on kyse ratojen ja ravikilpailutoiminnan ylläpidosta 19 eri radalla. Sen lisäksi on vielä kolmantena investointituki lähinnä rakentamiseen. Kasvattajatukea maksetaan 2,5 miljoonaa ja pienempiä summia esimerkiksi kesäratojen ylläpitoon ja hevosjalostusliitoille.
Karkeasti voi sanoa, että mitä vireämpi rata, sitä suurempi tuki.
– Palkintotukihan on se suurin osa tuesta ja mitä tasokkaampi rata, sitä kovempia kisoja siellä on ja sitä isompia palkintoja siellä yleensä jaetaan, Junttila toteaa.
Ravitoiminta loppuisi ilman tukia
Raviurheilun valtakunnallisen keskusjärjestön Suomen Hippoksen hallituksessa istuva seinäjokelainen Esa Nuottivaara sanoo, ettei ravitoiminta pyörisi ilman Veikkauksen tukia.
– Onhan se ehdottoman tärkeää. Esimerkiksi palkintotuen ansiosta voidaan ylläpitää kilpailutoimintaa ja kasvattaa lämminveristen hevosten lisäksi myös suomenhevosia. Suomenhevosrodun turvaaminen on aivan oleellinen asia, Nuottivaara sanoo.
Hän kertoo, että ravipelituotot ovat vuodessa noin 60 miljoonaa euroa, josta raviradoille tuloutetaan maa- ja metsätalousministeriön kautta 40 miljoonaa.
– Ei tässä ole vastikkeetonta rahaa, ja valtiollekin jää tuotoista vielä jonkin verran.
Hevosala työllistää Nuottivaaran tietojen mukaan saman verran, mitä Lapin matkailu.
– Hevosen omistajat itse investoivat noin 160 miljoonaa euroa tähän alaan vuodessa ja aluetaloudelliset vaikutukset ovat satoja miljoonia vuodessa.
Kuninkuusraveissa huonoa tuuria
Seinäjoella ravirataolosuhteet ovat hyvät ja viimeksi katsomotiloja on osastoitu, ettei kaikkia tiloja tarvitse pitää lämpimänä hiljaisina aikoina.
Etelä-Pohjanmaan Ravikatsomo Oy on kaupungin tytäryhtiö, josta kaupunki omistaa 54 ,4 prosenttia. Noin 70 000 euron energiaremontista kaupunki maksaa kolmanneksen. Toisen kolmanneksen maksaa Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliitto ja loput itse ravikatsomoyhtiö.
Seinäjoella on ollut viime vuosina huonoa tuuria raviasioissa, sillä kuninkuusravit vuosina 2020 ja 2021 jäivät yleisömäärältään varsin pieniksi koronan takia.
– Ensimmäisiin raveihin saimme kutsua vain tuhat ihmistä, ja toisissa raveissa oli 15 000 ihmistä. Viime vuonna Forssan kuninkuusraveissa yleisöä oli jo 45 000 henkeä, Nuottivaaraa vertaa.