Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 23.6.2005/503 ja sen 4 § kertoo, että valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä, edelleen saman lain 13 a § kertoo, että valtakunnallisesti merkittävällä runkoverkolla on oltava riittävä palvelutaso. Palvelutason ylläpitämisessä on huomioitava matkojen ja kuljetusten keskeiset palvelutasotekijät, kuten matka-aika, matka-ajan ennakoitavuus, turvallisuus ja kustannustehokkuus, joka tarkoittaa mm. sitä, että ajomatkat ovat mahdollisimman lyhyitä.
Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-tieyhteys sai jo vuonna 1983 liikenneministeriöltä luvan kehittää tätä mainittua väliä valtatieksi. Ehtona oli kuitenkin, että tielle annetaan valtatien status ja numero, vasta sitten, kun tie on rakennettu valtatien tasoiseksi.
Tien liikennemäärät välillä Seinäjoki–Multia ovat olleet niin pienet, että hanketta ei ole saatu rakennettua vieläkään valtatien tasoiseksi, vaikka jo yli 40 vuotta ministeriön antamasta valtatien kehittämiseen annetusta luvasta on kulunut.
Numerointi on kuitenkin vastoin ministeriön silloisesta ehdosta huolimatta tielle annettu ja sitä on viety vastoin tien viitoituksesta annettuja ohjeita, valtatien numerointi olisi pitänyt ohjeiden mukaan viedä korkeampiluokkaisia teitä pitkin eli Mäyryn kautta Alavudelle.
Nykyisen valtatien liikennemäärät ovat kuitenkin edelleenkin niin pienet, että tielle ei tule löytymään yhteiskuntataloudellista kannattavuutta, näillä näkymin kymmeniin vuosiin, joten se tulee jäämään em. syystä edelleenkin torsoksi, joka johtuu vain yksinkertaisesti nykyisen tienlinjauksesta, jota linjausta maakuntaliitto on nyt siitä huolimatta lukitsemassa todennäköisesti lopullisesti.
Koska tie on jo nimetty valtatieksi, niin sen kehittämistä on yritetty kuitenkin viedä eteenpäin lähinnä teiden kunnossapitoon tarkoitetuilla määrärahoilla vanhan tien parantamisena.
Edellä mainituista syistä olen yrittänyt jo yli 20 vuotta esittää tien linjausta muutettavan Ruismäestä suoraan Töysään, mikä lyhentäisi tietä Vaasa–Jyväskylä suunnassa 6,2–7,2 km ja Uusikaarlepyy–Kuortane–Jyväskylä suunnassa 7,5–9,1 km valitun vaihtoehdon mukaan. Nämä lyhennykset vaikuttavat niin paljon, että hanke nousisi kannattavaksi ja kaiken lisäksi liikennemäärät nousisivat noin 8 km lyhenevän ajomatkan johdosta Uudenkaarlepyyn suunnasta Jyväskylään siirtyvän liikenteen valtatielle 18 niin paljon, että myös Myllymäki–Multia-välin rakentaminen nousisi kannattavaksi toteuttaa.
Kaiken edellisen lisäksi ehdottamallani uuden rakennettavan tielinjauksen pituus on 25,8 km ja vastaavasti maakuntaliiton päättämän tielinjauksen pituus on 37 km eli ehdottamani linjaus on 11,2 km lyhyempi ja näin ollen yli 33 miljoonaa euroa halvempi ratkaisu. Maakuntaliiton ratkaisuun tulee arviolta vielä muita toimenpiteitä lisää kuten 3 rautatien eritasoa, melusuojauksia ja mahdollisesti Putulan risteyksen parantaminen jne. noin 20 miljoonalla eurolla, eli ehdotukseni olisi yli 50 miljoonaa euroa halvempi kuin maakuntaliiton päättämä vaihtoehto, jolla pitäisi olla nykyisessä taloustilanteessa jotain merkitystä.
Tiestä tehtiin vuonna 2022 Pääsuuntaselvitys välille Seinäjoki–Alavus, jossa ei edes tutkittu jo vuonna 2003 maakuntaliitolle ehdottamaani linjausta laisinkaan, vaikka se oli tiedossa, koska mm. kuortanelaiset pääsivät sen ansiosta mukaan pääsuuntaselvityksen Seinäjoki–Alavus-ohjausryhmään.
Sain vuonna 2022 syksyllä Thaimaahan tiedon, että ehdottamaani linjausta ei ollut huomioitu laisinkaan ja aloin selvittää tien vaikutuspiirissä olevia asukkaita, joille tämä on lyhin tie käyttää. Löysin 31 kuntaa ja lähes 0,5 miljoonaa asukasta, joista 84 % joutuisi kiertämään 6,2–9,1 km aivan turhaan. Tämän jälkeen sain 1:25000 mittakaavaisen kartan käyttööni ja selvitin Ruismäen ja Töysän välisen tielinjauksen toteutettavuutta tarkemmin ja löydettyäni etsimäni optimaalisimmat linjaukset olen ottanut yhteyttä ely-keskukseen ja maakuntaliittoon, ja tehnyt viime keväänä muistutukset. Lisäksi olen tutkinut ja laskenut omien ja maakuntakaavaehdotukseen esille tuotujen hankkeiden kannattavuutta ja saanut selville, että ehdottamani vaihtoehto on yli 3 kertaa hyötykustannuksiltaan kannattavampi kuin nyt päätetty linjaus.
Allekirjoittanut on toiminut tielaitoksessa ensimmäiset vajaat 3 vuotta tien- ja sillanrakennustyömailla ja 7 vuotta näiden molempien suunnittelutehtävissä sekä viimeiset vajaat 20 vuotta esisuunnitteluhankkeiden projektipäällikkönä viiden eri tiepiirin alueella yli sadassa eri hankkeessa.
Esko Kuivalainen
eläkeläinen, RI
Seinäjoki