Va­lo­ku­va kertoo tarinan kat­so­jal­le, mutta ei tehdyn työn määrää – Va­lo­ku­va­har­ras­ta­jat ker­to­vat, mikä va­lo­ku­vaa­mi­ses­sa vie­hät­tää

Nina Buss, Susanna Strömbäck ja Inger Nykvist kertovat harrastaneensa valokuvausta jo vuosia. Kuva: Riikka Ilmonen
Nina Buss, Susanna Strömbäck ja Inger Nykvist kertovat harrastaneensa valokuvausta jo vuosia. Kuva: Riikka Ilmonen

Valokuvaus on monipuolinen harrastus, jota voi tehdä monella tavalla.

Inger Nykvist, Susanna Strömbäck ja Nina Buss kuuluvat Knäppisarna-valokuvauskerhoon, joka toimii Vaasassa ja Mustasaaressa.

Kolmikko on valokuvannut vuosia. Nykvist hurahti valokuvaukseen jo 80-luvulla. He kertovat, että valokuvauksen yksi kiehtova piirre on se, ettei siinä voi koskaan tulla liian hyväksi.

Aiheita riittää

Valokuvaus vaatii luovuutta. Inspiraatio saattaa tulla hetkessä tai kehittyä hiljalleen.

Strömbäckin mukaan valokuvausaiheissa on vain taivas rajana.

– Välillä kuvausaiheet riippuvat siitä, missä on. Esimerkiksi kesämökillä luontokuvat kiinnostavat, Buss toteaa.

Nykvist lisää, että kauniillekin kuvauskohteille saattaa sokeutua, jos niitä näkee usein ja niihin on tottunut.

Kuvan kahdet kasvot

Valokuvassa piilee aina kaksi tarinaa: se, joka välittyy lopputuloksena katsojalle ja se, jonka itse kuvaaja on nähnyt valokuvauksessa.

– Kuvasta ei näe sitä, kuinka iso määrä vaivaa kuvan takana saattaa olla. Jotta saat kuvan, se saattaa vaatia tuntien istumista ja satoja valokuvia, Strömbäck sanoo.

– Kärsivällisyyttä vaaditaan etenkin, kun kuvataan lintuja ja muita eläimiä, Nykvist lisää.

Kerhon vuosinäyttelyssä on esillä kuvia, jotka ovat valokuvaajien omia suosikkeja. Strömbäck kertoo oman kuvansa syntyneen kuvausretkellä Sälgrundin majakkasaareen.

– Laitoimme kellon herättämään aamuneljältä. Istuin kalliolla, ja kuulosti siltä, kuin alkaisi tulla ukkonen. Ei mennyt kauan, kun alkoi salamoida ja sataa kaatamalla. Jälkikäteen vasta tajusin, että en ollut ehkä kovin fiksu, kun istuin siinä ukonilmalla.

Kuvamuokkaus nykypäivänä

Kerhossa järjestetään paljon työpajoja, joissa opetellaan uusia kuvaustekniikoita ja kuvankäsittelyä.

Nykvistin mukaan kuvasta näkee usein, onko se niin sanotusti puhdas.

– Nykypäivän tekniikalla kuvaa voi muokata hyvin paljon.

Hän sanoo, että valokuvan katsoja saattaa miettiä kuvan rauhallista tunnelmaa, mutta oikeasti kuva on tehty harmoniseksi joko kuvaushetkellä tai jälkikäteen.

– On paljon keskustelua siitäkin, kuinka paljon kuvia saa muokata. Mielestäni oksan tai roskan voi ottaa pois. Mutta jos muutetaan esimerkiksi taivaan väriä, se ei ole enää luontokuva, vaan hieman toisenlainen kuva, Buss lisää.

Fotoklubben Knäppisarnan Suosikkikuvani-näyttely on esillä valokuvagalleria Ibiksessä Vaasan kaupungintalolla 3.10.21 saakka. Esillä on 37 valokuvaajan suosikkikuvia kuluneelta vuodelta.

Riikka Ilmonen

-
Ilmoita asiavirheestä