Etelä-Pohjanmaa on korkeakoulupaikkojen suhteen ollut häviäjien joukossa. Ammattikorkeakoulun osalta odotettavissa parannusta – kiitos eri toimijoiden rohkean yhteistyön.
Toisen asteen koulutuksessa – lukiokoulutus, ammatillinen koulutus – koulutuspaikkoja on sen sijaan ollut varsin hyvin tarjolla. Kun katsoo kevään yhteishaun tuloksia huomaa, että maakunnan lukioista joka toinen pystyy tarjoamaan vain yksisarjaisen vaihtoehdon uusille opiskelijoille. Seitsemässä lukiossa on ensisijaisia hakijoita enintään 20. Opiskelijoilla on vähän, jos ollenkaan, vaihtoehtoja lukio-opinnoissaan.
Nuorten tulevaisuuden kannalta opintomahdollisuuksien monipuolisuus on tasa-arvokysymys. Olisiko aika selvittää maakunnan yhteisin voimin, millainen olisi toisen asteen koulutuksen järkevä rakenne: se olisi varautumista tulevaisuuteen, sillä varsin pian koittaa aika, jolloin opiskelijamäärät laskevat nopeasti. Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen hakeutuvan ikäluokan koko on nykyisin 2 300, kun viime vuonna syntyneen ikäluokan koko on 1 400.
Sote-maailmassa maakunnan sote-palveluja kehitetään 1+7-mallin mukaan. Yhteishaun tilastot kertovat, että ensisijaisten hakijoiden määrä on niillä paikkakunnilla (Alajärvi, Alavus, Kauhava, Lapua, Ilmajoki, Kurikka, Kauhajoki) kaksin- tai kolminkertainen pieniin lukioihin verrattuna. Seinäjoen hakijamäärät ovat sitten oma lukunsa, ja Kuortaneen urheilulukio on sekin poikkeus. Koulutuksen kehittäminen alueelliselta pohjalta voisi tukea maakunnan kaikkien osien elinvoimaa,
Opetus- ja kulttuuriministeriön olisi myös herättävä muutokseen, sillä Etelä-Pohjanmaan kaltaisia pienenevien ikäluokkien maakuntia on pian valtaosa Suomen maakunnista.
Tapio Varmola
korkeakouluneuvos
Seinäjoki