Viime vuosina poliisille on tehty kymmeniä tutkintapyyntöjä tapauksista, joissa terveydenhoitoalalla toimivan ammattioikeuksissa epäillään olleen epäselvyyksiä.
Tutkintapyyntöön asti päätyneet tapaukset ovat vain pieni osa siitä ilmoitusmäärästä, jonka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira saa vuosittain henkilöistä, joita epäillään toimivan muun muassa ilman ammattioikeuksia. Vuoden 2010 jälkeen Valvira on saanut vuosittain yli tuhat selvitettävää terveydenhuollon valvonta-asiaa. Ilmoituksia on tullut esimerkiksi ylilääkäreiltä ja -hoitajilta, mutta myös Kelalta ja muilta viranomaisilta.
Valviran ryhmäpäällikön, lääkintöneuvos Markus Henrikssonin mukaan varsinaisia uusia valelääkäritapauksia ei ole kuitenkaan tullut tietoon sitten syksyn 2011.
– Sen sijaan esiin on tullut kirjava joukko tapauksia, joissa on ainakin osittain toimittu oikeudettomasti terveydenalan ammattihenkilönä. Asiamäärän valtava kasvu on myös lisännyt valvontaa, kun on enemmän tapauksia, joita on jouduttu perusteellisesti selvittämään.
Valviran selvittämissä epäselvissä tapauksissa yleensä on kyse siitä, että lääkärillä tai hoitajalla on oikea koulutus, mutta hän on saattanut aloittaa työskentelyn ennen Valviran tekemää laillistamista. Terveydenhoitoalalla työskentelevä henkilö on myös saattanut esiintyä eri ammattinimikkeellä kuin mihin hänen pätevyytensä yltää tai hänen opintonsa ovat voineet vanhentua.
Henrikssonin mukaan ilmoitusmäärien kasvu on johtanut myös siihen, että yhä enemmän on jouduttu rajoittamaan ja poistamaan oikeiden lääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden ammattioikeuksia.
63 lääkärin oikeuksia joko poistettiin tai rajoitettiin vuonna 2014. Oikeuksien poisto johtuu pääasiassa hallitsemattomasta lääkkeiden väärinkäytöstä, rajoittaminen puolestaan jatkuvasta väärinkäyttöön soveltuvien lääkkeiden suurien määrien määräämisestä potilaille.
– Tänä vuonna näitä päätöksiä on ollut yhteensä 47. Nyt kasvu näyttää taittuneen ammattioikeuksien rajoittamisessa ja poistamisessa, vaikka ei kokonaan laskeneen.
Lisääntyneen ilmoitusmäärän lisäksi syksyyn 2011 mennessä paljastuneet kolme valelääkäritapausta aiheuttivat sen, että valvontaa on tiukennettu ja tehostettu monin tavoin.
EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien lääkäreiden osalta on tehty laaja tutkintotodistusten oikeellisuuden uusintatarkastusprojekti, ja heidän laillistumisjärjestelmää on tiukennettu.
Sen lisäksi tutkintotodistuksen laillistamiseen vaadittavaa kansainvälistä menettelyä on tiukennettu, ja Henrikssonin mukaan pienissäkin epäilyksissä on otettu yhteyttä suoraan alkuperäiseen oppilaitokseen, jonka nimissä tutkintotodistus on annettu.
Yksi puute etenkin EU/ETA-alueen sisältä tulevien lääkäreiden ammattitaidossa on kuitenkin havaittu, johon ei ole pystytty etukäteen varautumaan.
– Yksi peruste lääkärin ammattioikeuksien rajoittamiseen tai poistamiseen on kerta kaikkiaan puutteellinen ammattitaito. Tätä on ollut muutamilla EU/ETA-alueelta tulleilla lääkäreille. Heidän ammattitaitoaan ei ole tarkistettu Tampereen laillistamisjärjestelmässä, koska se on pakollinen vain EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville.
Perjantaina alkoi vuonna 2011 valelääkäriksi paljastuneen Esa Laihon petossyytteiden käsittely Helsingin käräjäoikeudessa.
Valelääkäritapauksien jälkeen laillistuksen saaneiden lääkärien ja muiden terveydenhoitoalan ammattihenkilöiden ammattioikeuksien tarkistamisesta on tullut myös suosittua. Kuka tahansa voi häntä hoitavan terveydenhoitoalan ammattihenkilön ammattioikeudet tarkistaa Valviran sivuilla olevasta JulkiTerhikki-palvelusta.
Palvelussa on yli 1,6 miljoonaa käyntiä vuodessa.
JOHANNA JUUPALUOMA / LÄNNEN MEDIA