Tehdään heti alkuun selväksi, että väkivalta ei ole mielestäni hyväksyttävää missään muodossa tai keneltäkään. Tämä on hyvä pitää mielessä. Ei saisi kuitenkaan olla niin, että toisissa yhteyksissä näistä aiheista vaietaan enemmän kuin toisissa. Viime aikoina julkisessa keskustelussa ovat olleet paljon esillä väkivallanteot, joissa tekijänä on ollut kantasuomalainen ja uhrina ulkomaalaistaustainen henkilö. Väkivalta ymmärrettävästi ylipäätään herättää keskustelua, erityisesti kun se kohdistuu lapseen. Kuitenkin se, mikä tulee näkyväksi tästä nyt esille nousseesta keskustelusta, on se, että aiemmin tilanteen ollessa toisinpäin, vastaava keskustelu on pitkälti puuttunut tai se on pikaisesti vaiennettu.
Suomalaisissa rikostilastoissa ulkomaalaiset ovat vahvasti yliedustettuina verrattuna kantasuomalaisiin. Tämä on tilastollinen tosiasia, josta esimerkiksi poliisit ovat puhuneet vuosia. Siis he, jotka näkevät mitä kentällä tapahtuu. Tämä keskustelu on valitettavan useasti tyrmätty julkisuudessa ja koettu jotenkin tahdittomaksi. Valitettavan usein on otettu mukaan vaientava näkökulma rasismista tekijän ollessa ulkomaalaistaustainen. Tuntuu nurinkuriselta, ettei avointa keskustelua oikein ole voinut käydä näistä aiheista suomalaisessa yhteiskunnassa. Vähintä luulisi olevan, että alkuperäinen kantaväestö voisi edes keskustella suunnasta, johon maamme on menossa tai pohtia aiheita, jotka nousevat esiin.
Kansainvälistymisessä on omat hyvät puolensa esimerkiksi kaupankäynnin ja liike-elämän näkökulmista. Maahanmuuttoon kuitenkin liittyy tilanteesta riippuen myös ongelmallisia ilmiöitä ja näiden negatiivisten ilmiöiden tunnistaminen sekä ääneen sanominen olisi hyvin tärkeää. Avoin ja vastavuoroinen keskustelu luovat hyvän pohjan tarvittaessa myös muuttaa käytäntöjä ja ratkoa ongelmia. Kiistaton tosiasia on, että maassamme on iso maahanmuuttajataustainen väkivaltarikosongelma. Tämä liittyy paljon myös jengiväkivaltaan, joka on levinnyt Suomessa jo laajasti ja aiheuttaa merkittäviä ongelmia koko maassa. Myös vankilaviranomaiset ovat raportoineet ulkomaalaistaustaisten jengien levinneen Suomen vankiloihin laajasti.
Jos siis jotain hyvää täytyisi etsiä näistä valitettavista tuoreista väkivallanteoista, voisi se olla se, että vastaavista muistakin teoista uskallettaisiin käydä jatkossa avoimempaa keskustelua vailla pyrkimystä tukahduttaa aiheen käsittely riippuen osallisten taustoista, alkuperästä tai kansallisuuksista. Olisi siis toivottavaa, että keskustelu voisi olla avointa, luontevaa ja asioihin keskittyvää. Väkivalta ei ole milloinkaan hyvä asia ja tämä pitäisi pitää mielissä kaikissa erilaisissa tilanteissa. Väkivallalla on monenlaisia kasvoja ja meidän tulisi yksiselitteisesti tuomita niistä jokaiset samoilla perusteilla.
Risto Helin
Vaasa