Niko Katajamäki loukkaantui hengenvaarallisesti vuoden 2007 juhannuksena, kun auto ajoi päin mopolla liikkunutta nuorta miestä. Niko sai vakavan aivovamman, ja osa hänen kallostaan jouduttiin poistamaan. Ennuste oli synkkä.
Nikoa hoidettiin onnettomuuden jälkeen Tampereella ja Seinäjoella. Tehohoitojaksojen jälkeen hän siirtyi kuntoutusosastolle.
- Vasen puoli oli täysin halvaantunut. Jalka ei ottanut painoa alle eikä kädessä ollut minkäänlaista toimintaa, Niko kertoo.
Kuntoutuminen alkoi pikkuhiljaa fysioterapeutin ja toimintaterapeutin ohjauksella. Intensiivisen harjoittelun avulla kävely alkoi luonnistua ja kättä päästiin kuntouttamaan.
Sinuiksi vamman kanssa
Niko pitää tärkeänä sitä, että hän tuli sinuiksi vammansa kanssa jo kuntoutuksen alkuvaiheessa.
- Hyväksyin sen, että tilanne on tämä ja ei auta itku markkinoilla, hän toteaa.
- Jos vammaa tai itseänsä ei hyväksy, niin kaikki junnaa paikoillaan. Mieli ottaa vallan, että pystynkö mihinkään. Moni alkaa lyömään hanskoja tiskiin, että en pysty. Se ryhmä, joka on sinut itsensä kanssa, pääsee kuntoutuksessa pisimmälle ja rikkoo ennusteita, hän lisää.
Myöhemmin myös häntä hoitaneet lääkärit ovat hämmästelleet Nikon edistymistä.
- Itse vain ihmettelin, että eikö tämä ole juuri se kuntoutuksen tarkoitus. Tietysti, kun olet hoitanut ihmistä, jonka elämä on ollut langan varassa, niin onhan se varmasti yllättävää, kun hän tuleekin vastaan kävellen ja hymyssä suin, Niko nauraa.
Toimintaterapia arjen tukena
Arjessa toimiminen edistää kuntoutumista. Toimintaterapian tehtävänä on mahdollistaa se, että Niko voi osallistua hänelle merkityksellisiin ja tärkeisiin arjen toimintoihin. Toimintaterapiassa käy yleisesti katsottuna monenlaisia ja eri ikäisiä ihmisiä, ja keskeistä ei ole sairauden tai vamman hoitaminen vaan arjen toimintakyvyn edistäminen yhdessä asiakkaan ja lähiverkoston kanssa.
Heikon vasemman kätensä vuoksi Niko mietti toimintaterapeutin kanssa keinoja, joiden avulla esimerkiksi omilleen muutto oli mahdollista.
- Katsottiin, että pystyn tekemään itsekseni ruokaa ja kartoitettiin apuvälineitä, jotta itsekseen asuminen olisi turvallista, Niko kertoo.
- Aika hyvin opin kuitenkin yksikätisesti toimimaan, joten apuvälineitä oli loppujen lopuksi hyvin minimaalinen määrä, hän lisää.
- Jokainen käynti on erilainen ja ne pyritään toteuttamaan asiakkaan omien tarpeiden mukaisesti, sanoo toimintaterapeutti Annika Kettunen.
Sujuva ja turvallinen lapsiperhearki
Nykyisin 34-vuotias Niko asuu Alavudella omakotitalossa avovaimonsa Helin ja kahden lapsensa kanssa. Lapsiperhearjen myötä kuntoutus on muuttanut muotoaan.
- Kuntoutuksessa on katsottu mahdollisimman turvallisia keinoja toimia lasten kanssa, etten loukkaa itseäni tai varsinkaan lapsia. Toimintaterapeutin kanssa haetaan ratkaisuja, jos itselle tulee tenkkapoo, Niko kertoo.
- On siinä ollut huumoriakin mukana, esimerkiksi kun treenattiin vaipanvaihtoa nukelle, hän jatkaa nauraen.
Kettunen on työskennellyt Nikon kanssa muutaman vuoden ajan.
- Toimintaterapeuttina koen rikkautena, että työ on vaihtelevaa ja pääsee kokemaan asiakkaan parissa koko elämän kaaren, hän sanoo.
Sanavalmis ja huumorintajuinen Niko on päässyt kokemusasiantuntijana puhumaan esimerkiksi fysioterapeutti- ja hoitajaopiskelijoille kuntoutumisestaan.
- Vammautuminen voi siis avata myös tällaisia uusia ovia elämässä, hän sanoo.
Coronaria kuntoutus- ja terapiapalveluiden asiantuntevat toimintaterapeutit palvelevat laajasti Etelä-Pohjanmaan alueella ja tekevät työtä kuntoutujiemme arjen sujuvuuden eteen. Palvelemme sinua mm. seuraavissa kunnissa: Seinäjoki, Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Ähtäri.