27. tammikuuta vietetään kansainvälistä vainojen uhrien muistopäivää. Sinä päivänä 1945 vapautettiin Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleiri. 2005 YK julisti päivän kansainväliseksi muistopäiväksi ja Suomessa se on huomioitu vuodesta 2002 lähtien.
Tänä vuonna on kulunut 80 vuotta holokaustista ja muistopäivä tullaan huomioimaan suuresti. Monet maailman johtajista, kuten presidentti Alexander Stubb sekä opetusministeri Anders Adlercreutz osallistuvat muistotilaisuuteen Auschwitz-Birkenaussa. Tärkein edustaja on juutalaisen valtion pääministeri Benjamin Netanyahu. Puolan hallitus oli antanut hänestä pidätysmääräyksen, mutta on painostuksen jälkeen luopunut siitä, joten Netanyahu pääsee osallistumaan, jos hän haluaa.
Keskitysleirillä vieraileminen ei jätä ketään kylmäksi. Meille kerrottiin Auschwitzissa, miten jopa 9 000 juutalaista kaasutettiin hengiltä päivittäin. Kuolleilta varastettiin kaikki arvotavara. Ruumiit poltettiin ja tuhka levitettiin leirin alueelle. Alueen rakennuksissa on kuvia, jotka todistavat holokaustin kauheuksista. Ikävä kyllä on monia, jotka tahtovat nykypäivänä kieltää nämä tapahtumat.
Olemme sanoneet: ”Ei enää koskaan”. Silti antisemitismi lisääntyy räjähdysmäisesti ympäri maailman, jopa Pohjoismaissa. Vuoden 2024 aikana antisemitismi on saanut uusia muotoja urheilu- ja kulttuuritapahtumissa Amsterdamissa, Malmössä ja Pariisissa. Historia toistaa itseään ja jälleen juutalaiset joutuvat julkisen vihan ja tappouhkausten kohteeksi. Siksi meidän tulee väsymättä vastustaa antisemitismin seurauksia.
Hamasin hyökkäys lokakuun 7. päivänä 2023 oli Israelin ja juutalaisten synkin päivä holokaustin jälkeen. Lähemmäs 6 000 taistelijaa vöyryi Gazasta Israeliin. Jopa YK-organisaatio UNWRA:n jäseniä osallistui tähän. Hyökkäyksen aikana murhattiin 1 200 juutalaista, heitä raiskattiin, poltettiin elävältä, mestattiin ja ammuttiin.
Yli 250 kidnapattiin ja heistä noin 100 on edelleen vangittuna tunneleissa Gazan alla. Viime viikolla kolme syytöntä naista vapautettiin vastineeksi 90 terroristista. Suunnitelma on, että ensisijaisesti naisia ja lapsia vapautetaan satojen terroristien vastineeksi. Useat heistä ovat murhaajia, jotka on tuomittu Israelissa elinkautiseen. Pohdin, miksi länsimaat eivät reagoi tähän vahvemmin, sillä siviilien kidnappaaminen ja panttivankeina pitäminen on vastoin kansainvälisiä lakeja.
Israel ei aloittanut tätä sotaa, joka loppuisi heti, jos Hamas vapauttaisi panttivangit ja lopettaisi päivittäiset raketti-iskut Israelin siviilikohteisiin. 7. lokakuuta 2023 lähtien on ammuttu 30 000 ohjusta, rakettia ja droonia kohti Israelia. Israel on, kuin ihmeen kaupalla, onnistunut puolustamaan kansaansa kohta 500 päivän ajan.
Hamasin mukaan 42 000 palestiinalaista on tapettu sodan aikana. Israelin armeijan arvion mukaan tähän lukuun kuuluu 20 000 Hamas-taistelijaa, jotka Hamas laskee siviiliuhreina. Myös ne noin 5 000 henkilöä, jotka ovat kuolleet luonnollisesti, sisältyvät Israelin mukaan tähän lukuun. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Hamasin ilmoittama uhriluku on lähes kaksi kertaa liian suuri. Gazassa ei voi olla kyse kansanmurhasta. Sen sanottuani, en puolusta minkäänlaista tappamista, vaan jokainen menetetty ihmishenki on yksi liikaa.
Median raportointi on yllyttänyt Israelia vastaan kohdistuvaa vihaa ja tuomitsemista.
Jos suosittu iskulause ”From the river to the sea, Palestine will be free” toteutuu, tietäisi se toista holokaustia ja 10 miljoonan israelilaisen tuhoa. Näistä 2 miljoonaa on arabia, jotka ovat Israelin kansalaisia ja he ovat ottaneet etäisyyttä palestiinalaisesta identiteetistä ja useat heistä taistelevat vapaaehtoisesti IDF:ssä. He eivät halua nähdä palestiinalaista valtiota, jolla olisi tämän päivän korruptoituneet johtajat.
Vainojen uhrien muistopäivä auttaa meitä ymmärtämään, että kunnioitus elämää kohtaan on hyvin heikon langan varassa. Meidän tulee valvoa ja toimia niin, että holokaustia ei koskaan enää tapahdu.
Fredrik Ekholm
Israelin kunniakonsuli
Vaasa