Suomen Sydänliitto on rankannut Suomen kunnat ja tulevat hyvinvointialueet paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin niissä on varauduttu sydänpysähdystilanteisiin maallikkoelvytyksen näkökulmasta.
Etelä-Pohjanmaan sydänturvallisuuden ykkössijaa pitää Karijoki. Se kerää 63 pistettä 100 pisteestä. Pohjanmaalla parhaaseen tulokseen yltää Korsnäs 67 pisteellä. Se on ainoa kunta, joka saa arvosanan hyvä.
Huonoin tilanne on tilaston mukaan Vimpelissä (25) ja Mustasaaressa (30).
Sydänliitto laskee sydänturvallisuuden neljän mittarin avulla.
– Ne kuvaavat sydäniskurien määrää ja sijoittelua, sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta ja näiden yhteisvaikutusta. Apumittarina on ensiapukoulutusten suhteellinen määrä, vaikka sitä on vielä hankala mitata, luettelee liiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue saa kokonaispisteikseen 41 ja Pohjanmaan 47.
– Eroa tekevät erityisesti se, että Pohjanmaalla on rekisteröity 18 defibrillaattoria eli sydäniskuria ja Etelä-Pohjanmaalla vain 15. Pohjanmaalla ne on myös sijoiteltu paremmin suhteessa siihen, missä asuu yli 65-vuotiaita, asiantuntija analysoi.
Hän arvelee, että Etelä-Pohjanmaa kirii jonkin ajan päästä Pohjanmaata kiinni.
– Etelä-Pohjanmaalla on meneillään Sydän-Suomen maallikkoelvytyshanke. Hankkeessa lisätään kylille sydäniskureita ja koulutetaan maallikoita käyttämään niitä. Mukana ovat myös Kanta-Häme ja Pirkanmaa.
Kummankin pohjalaismaakunnan lukemat voivat parantua piakkoin senkin vuoksi, ettei osaa olemassa olevista sydäniskureista ole ehkä vielä rekisteröity sydäniskurien paikannus- ja rekisteröintipalveluun defi.fi:hin.
Suomen suurimman pistemäärän saa Kustavi (78). Huonoin tilanne on Vieremällä ja kuudessa kunnassa Ahvenanmaalla (0). Niissä ei ole yhtään iskuria julkisilla paikoilla.
Ensimmäisellä paikalle osuvalla on iso rooli
Blek-Vehkaluoto kertoo, että joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen muualla kuin sairaalassa. Heistä vain alle puolet saa elvytystä ennen ensihoidon saapumista paikalle.
Sydänpysähdystilanteen tekee vaikeaksi se, että apua on hankittava äkkiä.
– Sydäniskuri pitäisi löytää ja saada käyttöön alle viidessä minuutissa, jotta potilas voidaan pelastaa. Suomessa ensihoidon kiireellisimpien tehtävien keskimääräinen tavoittamisviive on 19 minuuttia, joten tilanne sydänpotilaan kannalta on musertava.
Sen vuoksi asiantuntija korostaa sitä, että potilaan selviämisessä on tärkeä rooli ensimmäisellä paikalle osuvalla henkilöllä.
– Meidän tulisi vahvistaa maallikoiden elvytysvalmiutta ensiapukoulutuksien avulla ja lisätä sydäniskureiden määrää julkisilla paikoilla. Vaikka paineluelvytyksellä voi korvata osan sydämen työstä eli verenkierron ylläpitämisestä, sydäniskurin käyttö on ainoa keino palauttaa sydän lyömään normaaliin tahtiin.
Ylihärmäläinen järjestyksenvalvoja Jari Ristimäki oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa vuonna 2017, kun erään miehen sydän pysähtyi.
– Hain äkkiä maallikkosydäniskurin ja elvytin miestä. Hänelle oli jo ehditty antaa paineluelvytystä. Mies pelastui.
Ristimäki käytti silloin laitetta ensimmäistä kertaa tositilanteessa.
– En ole sen jälleen joutunut elvyttämään laitteella.
Hän on tyytyväinen siihen, että iskurit ovat niistä ajoista yleistyneet esimerkiksi kaupoissa ja työpaikoilla.
– Lisäksi on tärkeää, että kansalaisille järjestetään kursseja, jotta uskalletaan ja osataan käyttää laitetta tositilanteessa.
Ruotsissa on moninkertainen määrä iskureita
Defi.fi:ssä on merkattuna melkein 6 000 iskuria.
– Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan palveluissa on kummassakin jo noin 20 000 laitetta, Blek-Vehkaluoto vertailee.
Hän toivoo, että Suomeen kehitettäisiin monen Euroopan maan tapaan järjestelmä, jossa vapaaehtoiset ja elvytyskoulutuksen saaneet maallikot pystyttäisiin hälyttämään apuun hätäkeskuksen kautta.
– Keski-Suomessa kuudessa kunnassa on jo koulutettu maallikoita tällaiseen toimintaan.
Haastateltava korostaa kansainvälisiä esimerkkejä.
– Ne osoittavat, että maallikkoelvytystä kehittämällä ja sydäniskureita lisäämällä pystytään jopa kaksinkertaistamaan sydänpysähdyksestä selviytyminen.
Jokaista suomalaista hän kannustaa lataamaan kännykkään 112 Suomi -sovelluksen.
– Sieltä saa tietää senkin, missä on itseä lähin sydäniskuri. Vain rekisteröidyt laitteet näkyvät sovelluksessa.
Kunnilla on viestinviejän paikka
Väestö ikääntyy ja keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin, ja se tuo painetta pelastustoimelle toimia yhä vahvemmin sekä kaupunkialueilla että harvaanasutulla maaseudulla.
– Siksi on tärkeää, että kunnat ja hyvinvointialueet olisivat tietoisia sydänturvallisuutensa tasosta ja keinoista parantaa sitä, Blek-Vehkaluoto sanoo.
Sydänturvallisuus on maassamme uusi käsite, eikä sitä ole vielä yleisesti huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa.
– Sen vuoksi määrittelimme Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa sydänturvallisuuden mittarit ja toteutimme 31. maaliskuuta julkaistun Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelun. Siellä kerromme alueiden sydänturvallisuuden tilanteen ja tarjoamme ehdotuksia sen parantamiseksi. Toki palvelusta on kansalaisillekin hyötyä.
Vaikka kunnat eivät ole yksin vastuussa alueensa sydänturvallisuudesta, niillä on Blek-Vehkaluodon mukaan mahdollisuus toimia aktiivisina sydänturvallisuuden eteenpäin viejänä.
– Toivon, että kunnat lisäävät sydänturvallisuuden turvallisuussuunnitelmiinsa. Verkkopalvelusta näkee esimerkiksi se, mihin kuntien, yhteisöjen ja yrittäjien kannattaa sijoittaa sydäniskureita kussakin kunnassa. Siitä voi olla hyötyä kuntamarkkinoinnissakin.
