Suomessa on edelleen Pörssiklubi, jonka jäseniksi naiset eivät pääse. Tämä on Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviön mukaan osoitus siitä ilmapiiristä, jolla Suomessa voidaan edelleen suhtautua naisiin.
– Herrat menevät sinne luomaan kontakteja, ja naiset menevät sillä aikaa Starbucksiin, Aarni-Sirviö sanoo.
Keskuskauppakamarissa sen sijaan katsotaan nyt, että pörssiyhtiöiden hallinnointikoodilla on ollut tehoa. Vuonna 2008 annetussa koodissa todettiin, että pörssiyhtiön hallituksessa on oltava molempia sukupuolia.
Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Suurissa pörssiyhtiöissä 32 prosenttia hallituksen jäsenistä on naisia ja kaikissa 25 prosenttia. Hallitusten puheenjohtajista kuitenkin 95 prosenttia on edelleen miehiä.
Naisten määrä hallituksissa on noussut noin yhden prosenttiyksikön vauhtia viime vuosina.
Luvut selviävät Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksestä Naiset nousevat hallituksiin, harvoin liiketoimintajohtoon, joka julkistettiin keskiviikkona.
Aarni-Sirviö pitää kehitystä hyvänä mutta liian hitaana.
– Olen yllättynyt siitä, että kehitys on ollut niin hidasta.
Hänen mielestään kyse on ennen kaikkea asenteista ja siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa äitiysloma- ja perhevapaakäytäntö vie naisen usein kotiin. Lisäksi hän katsoo, että naisten ja miesten työurat sekä koulutussuunnat ovat yhä eriytyneet.
Ongelma ei ole olemassa vain yritysmaailmassa, vaan Aarni-Sirviön mukaan myös esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeessä.
Suomessa ei ole kiintiösääntelyä. Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodissa sanotaan, että jos hallituksessa ei ole molempia sukupuolia, asiasta on annettava julkinen perustelu.
Uutta koodissa on se, että yhtiöitten on ensi kertaa kerrottava julkisuuteen ensi keväänä hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet: mikä on tavoite sukupuolten edustusten osalta, mitä sen eteen on tehty ja miten asiassa on edistytty.
Aarni-Sirviö ei kannata kiintiöitä. Myös Keskuskauppakamari vannoo itsesääntelyn nimeen.
Toimitusjohtajatausta vie usein hallituksiin Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa pitää ongelmallisena erityisesti sitä, että naisista ei tule pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia.
Tällä hetkellä naisia on pörssiyhtiöissä toimitusjohtajina viisi. He ovat Padma Ravichander (Technotree Oyj), Tiina Alahuhta-Kasko (Marimekko Oyj), Susan Duinhoven (Sanoma Oyj), Kaisa Vikkula (Soprano Oyj) ja Nina Kopola (Suominen Oyj).
Ongelmallista se on esimerkiksi siksi, että monissa yhtiöissä useissa eri maissa lähdetään siitä, että hallituksen jäsenellä olisi hyvä olla toimitusjohtajakokemusta.
Myös johtoryhmissä naisten osuuden kasvu on taittunut. Naisia on nyt johtoryhmissä 20 prosenttia, kun sama luku viime vuonna oli 21,5 prosenttia.
Nainen on yhä harvinaisuus myös liiketoimintajohdossa, jossa naisten osuus on jopa kääntynyt laskuun. Tänä vuonna johtoryhmien liiketoimintajohtajista 10 prosenttia on naisia, kun viime vuonna naisten osuus oli 11 prosenttia.
Tutkija: Työurat vaikuttavat toimitusjohtajuuteen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Anne Kovalaisen mukaan naistoimitusjohtajien vähäistä määrää selittää teknologiateollisuuden miesvaltaisuus.
– Työuralla on suuri vaikutus siihen, kenestä tulee toimitusjohtaja.
53 prosentilla toimitusjohtajista on Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan kaupallinen tutkinto, 48 prosentilla tekninen tutkinto, kuudella prosentilla oikeustieteellinen tutkinto ja 10 prosentilla jokin muu tutkinto.
Kovalainen toteaa, että toimitusjohtajien sukupuolta ei voi säätää, eikä sen kohdalla voi käydä keskustelua kiintiöistä.
– Yritystasolla kyse on myös yrityskulttuurista. Toimialapohjamme on sellainen, että se rakentuu teollisuudesta ja monialayrityksistä.
Suurin toimiala, teollisuustuotteet ja -palvelut, ei Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan "löydä naisia" johtamaan liiketoimintojaan. Naisten osuus siellä on lähes olematon, kolme prosenttia.
Kovalaisen mukaan kysymystä siitä, pitäisikö pörssiyhtiöissä tavoitella sukupuolten tasa-arvoa, tulee arvioida suhteessa hyvään hallintokoodistoon ja yhtiön toimintakulttuuriin ja imagoon.
– Kyse on siitä, että on osaajapotentiaalia, jota ketterän pörssiyrityksen pitäisi pystyä tunnistamaan, hän sanoo.
Laura Myllymäki, Helsinki / lännen media