Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla evp. prikaatikenraali Mauri Koskelan raiskauksesta ja ampuma-aserikoksesta yhden vuoden ja 11 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Syyttäjä ajoi Koskelalle yli kahden vuoden tuomiota törkeästä raiskauksesta ja ampuma-aserikoksesta. Lisäksi syyttäjä vaati, että Koskela menettäisi sotilasarvonsa. Koska tuomio tuli perusmuotoisesta raiskauksesta ja jäi alle kahden vuoden, näin ei käynyt.
Syy tähän löytyy Suomen rikoslaista, jonka mukaan tuomioistuin voi yli kahden vuoden vankeustuomion oheisrangaistuksena tuomita sotilasarvon menettämisen. Sotilasarvon menettää myös, jos on syyllistynyt valtio- tai maanpetokseen. Lain mukaan törkeän rikoksen johdosta kaikki muut paitsi alimman sotilasarvon voi menettää.
Käytännössä sotilasarvon menettäminen on harvinaista. Puolustusvoimat tai oikeusrekisterikeskus eivät tilastoi tapauksia tarkkaan, mutta se on tiedossa, että sotilasarvonsa menettää Suomessa vuosittain 20–40 henkilöä.
– Puhutaan joistakin kymmenistä. Sotilasarvon menettäminen liittyy yleensä vakaviin rikoksiin, joista tulee kova tuomio. Tällaisia ovat esimerkiksi tappo, tapon yritys, törkeä pahoinpitely, törkeä talousrikos tai vakavat seksuaalirikokset, kuten törkeä raiskaus tai törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomari Teemu Vanhanen kertoo.
Hän tarkentaa, että sotilasarvon menettämiseen johtaneet teot tapahtuvat pääosin vapaa-ajalla.
– Nämä ovat muuta kuin Puolustusvoimien tehtäviin liittyviä rikoksia. Eli ei puhuta siitä, että joku kantahenkilökuntaan kuuluva olisi omassa tehtävässään syyllistynyt rikokseen, Vanhanen jatkaa.
Vanhanen arvioi, että menetetyksi tuomitut sotilasarvot ovat pääosin matalia sotilasarvoja, kuten alikersantti.
– Tyypillisesti sotilasarvoa vaaditaan menetettäväksi silloin, kun on syyllistytty henkirikokseen tai muuhun niin vakavaan tekoon, joka aiheuttaa epäilyn siitä, voiko henkilö toimia oman sotilasarvonsa mukaisessa tehtävässä sodan aikana.
Tuomiot tarkasteluun puolustusvoimissa
Vaikka sotilasarvon menettämisen ratkaisee tuomioistuin, Puolustusvoimat kuitenkin reagoi omalta osaltaan rikostuomioihin, oli tuomio sitten yli tai alle kaksi vuotta.
Puolustusvoimien viestintäjohtaja Johan Tillander kertoo, että Puolustusvoimat arvioi lainvoimaisten rikostuomioiden vaikutusta reserviläisen soveltuvuuteen sodan ajan tehtävään ja mahdolliseen sodan ajan sijoitukseen. Evp-upseereita käsitellään Tillanderin mukaan vastaavilla kriteereillä kuin muitakin reserviläisiä.
– Yleisellä tasolla voidaan todeta, että lainvoimaiset tuomiot vakavista rikoksista vaikuttavat merkittävästi henkilön sopivuuteen sodan ajan tehtäviin.
Tillander alleviivaa, että yksittäisen reserviläisen sijoitus, sijoituksen muutokset tai sijoituksen purku eivät ole julkista tietoa. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– Mitä vaativammasta sodan ajan tehtävästä on kyse, sitä tarkemmin soveltuvuutta arvioidaan, Tillander toteaa.
Yli kahden vuoden tuomiota ja lisärangaistuksena sotilasarvon menettämistä prikaatikenraali Koskelalle vaatinut aluesyyttäjä Jaana Nyrhinen ei ole halukas kommentoimaan käräjäoikeuden tuomion pituutta, eikä hän aio ilmoittaa tyytymättömyyttä ratkaisuun. Sen sijaan tuomion saanut Koskela ilmoitti heti tuomion saatuaan, että aikoo valittaa hovioikeuteen.
– Vastaajan jo ilmoitettua tyytymättömyyden asiaan, tulen tekemään toki vastavalituksen, syyttäjä tyytyy toteamaan.
Oikeus vältti mutkikkaan pohdinnan
Koska käräjäoikeus tuomitsi prikaatikenraalin raiskauksesta ja ampuma-aserikoksesta yhden vuoden ja 11 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, se vältti pohdinnan sotilasarvon menettämisestä. Jos tuomio olisi ollut kuukauden pidempi, käräjäoikeuden olisi pitänyt arvioida monia eri asioita, kuten hyvin korkeaa sotilasarvoa.
– Sitä oltaisiin jouduttu punnitsemaan suhteessa rikoksen laatuun ja motivaatioseikkoihin: miksi rikokseen on syyllistytty ja millaista tahallisuusastetta se vastaa, ja lisäksi moitittavuutta ja suunnitelmallisuutta, Vanhanen arvioi.
Yhden vuoden ja 11 kuukauden tuomio olisi voitu Vanhasen mukaan tuomita myös ehdollisena, mutta jos tuomio olisi ollut kaksi vuotta ja kuukausi, ainut vaihtoehto olisi ollut ehdoton vankeus ja lisärangaistuksen harkitseminen.
– Tältä pohdinnalta on vältytty, kun rangaistus on mitattu näin. Jos sotilasarvo tuomittaisiin menetettäväksi, olisi mietittävä, millainen seuraus olisi painoarvoltaan: Millaisen menetyksen tuomittu kokisi varsinaisen ehdottoman vankeusrangaistuksen lisäksi, Vanhanen selvittää.