Sote-uudistus, hyvinvointialueet ja tulevat aluevaalit ovat ainakin toistaiseksi jääneet äänestäjille hämärän peittoon. Kokoomusta lähellä olevan Ajatuspaja Toivon TNS Kantarilla teettämän selvityksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta tuntee sote-uudistuksen joko melko tai erittäin huonosti. Vain kolme prosenttia vastaajista katsoo tuntevansa uudistuksen erittäin hyvin. Hyvinvointialueen tehtävät ovat useimmille tuntemattomia.
Eteläpohjalaiset näyttävät perehtyneen uudistukseen muuta maata paremmin. Heistä peräti kymmenen prosenttia sanoo tuntevansa sote-uudistuksen erittäin hyvin, mikä on enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Pohjanmaalla samoin kokee kolme prosenttia vastaajista. Sote-uudistus kuitenkin jakaa ihmisiä, sillä Etelä-Pohjanmaalla 22 prosenttia toteaa tuntevansa uudistuksen erittäin huonosti. Pohjanmaalla vastaava luku on 19 prosenttia.
Maaseudulla asuvat kokevat tuntevansa alueuudistuksen paremmin kuin ne, jotka asuvat taajamissa tai kaupungeissa. Tiedon määrään vaikuttavat myös ikä ja sukupuoli, tulotaso sekä henkilön sijainti poliittisella oikeisto–vasemmisto-akselilla. Eniten tietämykseensä luottavat SDP:n äänestäjät, joista lähes puolet katsoo olevansa vähintäänkin melko hyvin perillä tulevasta uudistuksesta. Kaikkein heikointa tieto on perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin tukijoiden joukossa.
Äänestämistä vielä emmitään, sillä vain 38 prosenttia on aivan varma siitä, että osallistuu tammikuun lopun vaaleihin. Määrä on viisi prosenttia pienempi kuin Kunnallisalan kehittämissäätiön aiemmin syksyllä tekemässä kyselyssä.
Äänestämisestään varmimpia ovat yli 70-vuotiaat, ylempään keskiluokkaan kuuluvat ja korkeakoulututkinnon suorittaneet suomalaiset. Alle 30-vuotiaat ja perusasteen koulutuksen varassa olevat ovat vaaleista kaikkein vähiten kiinnostuneita. Puolueista passiivisimpia ovat perussuomalaisten, RKP:n ja Liike Nytin tukijat.
Tulevien aluevaalien merkitys tavalliselle suomalaiselle on poikkeuksellisen suuri. Hyvinvointialueet järjestävät jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden käyttäjiin jokainen kansalainen jossain vaiheessa elämäänsä kuuluu. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, kuka on tekemässä päätöksiä esimerkiksi siitä, missä palvelukeskukset tulevaisuudessa sijaitsevat.
Aluevaaleissa menestyy se puolue, joka pystyy avaamaan vaikeat termit ja isot kokonaisuudet äänestäjille kaikkein parhaiten. Viestinnän on oltava korostetun selkokielistä, sillä kynnys ihmisten mielissä mammuttimaiseksi nousseen uudistuksen käsittelyyn on korkea. Eikä pallo ole pelkästään puolueilla, myös median on kannettava oma vastuunsa.