on aina muutoksessa. Sen sisällä elävät ihmiset muuttuvat, ja menestys yhteisön sisällä vaatii muutoksen. Muutos on jatkuva tila, jota on mahdoton estää.
Konkreettisimpia esimerkkejä muutoksesta ilmenee sukupolvien välisessä keskustelussa. Iäkäs sukupolvi on elänyt meistä kaikista suurimman muutoksen prosessin, mutta silti nuoren sukupolven on helpompi hyväksyä muutos. Vanhempien tai isovanhempien on vaikea ymmärtää älylaitteita oppimisvälineinä, koska heidän omassa lapsuudesaan välineet olivat toisenlaiset. Samanlaiset loikat sukupolvissa taaksepäin aiheuttavat aina saman ristiriidan, koska yhteiskunnan muutos tuottaa aiemmasta poikkeavan ympäristön.
Muutoksia on ollut aina. Sitä tarvittiin silloin ennen, kun tavaran kuljettamiseen ei ollut apuvälineitä. Joku keksi hakata kiven pyöreäksi, ja joku toinen keksi rakennella sen päälle lavan. Ensimmäinen kottikärry helpotti työtä, mutta se herätti varmasti vastarintaa. Uusi asia ei kelvannut kaikille, vaan moni jatkoi tavaran kantamista käsin.
Innovointi on muutoksen pohjana. Kun entinen käytäntö koetaan vanhentuneeksi, tai sen toimivuus ei ole entisellä tasolla, täytyy keksiä uutta. Suurissa yhteiskunnan rakenteellisissa muutoksissa innovoinnin kohteena on ollut teknologia. Tavoitteena taas on ollut käytäntöjen helpottaminen ja tehokkuuden saavuttaminen.
Yksi historian suurimmista muutoksista on ollut teollinen vallankumous 1700-luvun lopulla. Höyrykoneen keksiminen johti ennen näkemättömään muutokseen, joka koski kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. Tehtaiden käsityöläiset kokivat höyrykoneen varmasti uhkaavana muutoksena, ja sitä vastustettiin.
Muutoksen olemuksen mielenkiintoisin piirre on siinä, että vähintään yhtä moni joka vastustaa muutosta, myös vaatii muutosta. Suomen hallituksen työlistalla päällimmäisenä oleva yhteiskuntasopimus on merkittävä muutos, jonka Suomi tarvitsee. Muutosta haetaan sen vuoksi, että aiemmin hyväksi koetuilla toimilla ei tässä ajassa enää voida onnistua.
Politiikassa muutoksen aikaansaaminen näyttää olevan pitkä prosessi, koska kukaan ei halua luopua omista eduistaan. Samaan aikaan yritykset muuttuvat ympäristön mukaisesti, koska niillä on siihen liiketaloudellinen paine ja kasvun halu. Yritys, joka ei muutu, on pian entinen yritys.
Samaan aikaan Suomessa on alkanut rakenteellinen muutos, joka kohdistuu kaikkiin suomalaisiin. Väestön ikärakenne tuo rajun muutoksen lähivuosina vanhustenhuoltoon. Teknologinen murros taas aiheuttaa työmarkkinoille valtavaa painetta, koska tarjolla olevat työt eivät ole samoja kuin ennen. Työpaikan saanti taas vaatii ihmisissä muutoksen tavoitteissa ja asenteissa.
Muutos halutaan esitellä aina parempana tulevaisuutena, mutta kyllä muutokset voivat mennä pieleen. Selvitysten mukaan suurin osa muutoksista epäonnistuu lähinnä vastustamisen seurauksena. Muutokset menevät usein pieleen myös silloin, jos niitä johdetaan huonosti.
Suurin epäonnistuminen on kuitenkin muutoksen tekemättä jättäminen tai sen vakava myöhästyminen. Se johtuu osaamattomuudesta tehdä päätöksiä ja riskin pelkäämisestä. Muutos ei ole koskaan helppo, ja siksi se vaatii aitoja perusteluja ja suunnitelmallisuutta.
Heille seuraukset ovat kaikkein rajuimmat, koska lopulta muutos on välttämätön.
HARRI SIPPOLA
harri.sippola@i-mediat.fi
Twitter: @harrisippola