Olen valmistunut juristiksi 1978 ja sen jälkeen työskennellyt oikeuslaitoksen eri tehtävissä molemmin puolen pöytää. Olen tehnyt omat virheeni, mutta myös maksanut niistä täyden hinnan. Olen myös tarkkaan seurannut oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta vuosien varrella käytyä keskustelua.
Jos rikosasia on todisteiden valossa kiikun kaakun, vain luonteeltaan ja moraaliltaan vahvalla tuomarilla on kanttia antaa vapauttava, siis syytteen hylkäävä päätös.
Heikompi ja mukavuudenhaluisempi tuomari, antaa langettavan tuomion ajatellen ehkä, että kyllä hovi korjaa, jos on mennyt pieleen.
Usein julkisessa keskustelussa vedotaan yleiseen tai kansan oikeustajuun. Se on täyttä puppua, koska mitään sellaista ei ole. Kyse on väitteen esittäjän mutusta. Tämä kansan oikeustaju on poikkeuksetta tuomitseva ja vaatii kovempia rangaistuksia. En juristinurallani ole koskaan törmännyt yleiseen oikeustajuun, joka pitäisi langetettua tuomiota liian ankarana.
Aiheen tähän kirjoitukseeni sain tietysti 29.4. Turun KäO:n antamasta tuomiosta, jolla kaikki syytteet Anneli Aueria ym. vastaan hylättiin.
Jutun tuomarit olivat vahvoja, ja heillä oli luonteenlujuutta antaa syytteen hylkäävä ratkaisu. Toivottavasti nyt myös syyttäjäpuoli tajuaa olla viemättä asiaa eteenpäin, kuten olisi pitänyt huomata jo Vaasan hovioikeuden Auer-jutussa antaman, ensimmäisen hylkäävän tuomion jälkeen.
Nostan hattuani Turun KäO:n tuomareille.