Väestön ikääntyminen nähdään julkisuudessa usein taakkana. Se mielletään taloudelliseksi kriisiksi ja huoltosuhteen romahdukseksi.
Todellisuudessa pitkä ikä on suuri, yhteiskunnallinen voitto. Oikea suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, terveydenhuollon ja elintason historiallinen menestystarina.
Tilastokeskuksen ennuste lupaa Suomelle lähes neljännesmiljoonaa yli 80-vuotiasta vuoteen 2045 mennessä. Ikääntyneillä on elämänkokemusta, viisautta ja aikaa annettavaksi yhteisöllemme.
Kyseessä ei ole pelkkä tilastomuutos, vaan yhteiskunnallinen voimavara, joka vahvistaa sukupolvien välistä yhteyttä siirtäen henkistä perintöä eteenpäin.
Ikääntyvät ovat merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen kuluttajaryhmä. He ylläpitävät kulttuuripalveluita, kotimaista matkailua ja paikallisia yrityksiä, puhumattakaan jälkisukupolville annettavasta monenlaisesta tuesta.
Tämän muutoksen keskiössä ovat eläkeläisjärjestöt, joista on tulossa erittäin merkittäviä tekijöitä. He huolehtivat kansanterveydestä, yhteisöllisyydestä ja hopeisesta taloudesta.
Järjestöt luovat sosiaalista pääomaa ja turvaverkkoja, joita valtio tai kunnat eivät pysty yksin rakentamaan. Ne ehkäisevät yksinäisyyttä tarjoten kohtaamispaikkoja ja harrastustoimintaa mielen virkeydeksi. Ne tarjoavat matalan kynnyksen liikuntaa ja kulttuuria, joka ennaltaehkäisee sairauksia ja vähentää julkisen terveydenhuollon kuormitusta.
Tulevaisuuden ikääntyvät ovat yhä digitaitoisempia, ja järjestöjen rooli vertaistuen antajina on korvaamaton. Kun teknologia ja yhteisöllinen tuki yhdistyvät, voi yhä useampi asua omassa kodissaan turvallisesti ja itsenäisesti.
Yritysten kannattaakin hyödyntää eläkeläisjärjestöjä iäkkäiden arkea helpottavia ratkaisuja kehittäessään.
Muutoksen suuri voimavara on vapaaehtoistyö. 80 vuotta täyttäneissä on paljon niitä, jotka haluavat ja voivat auttaa muita. Eläkeläisjärjestöt toimivat alustana tälle arvokkaalle työlle, jossa nuoremmat eläkeläiset tukevat vanhempia ikätovereitaan asiointiapuna tai juttuseurana.
Vapaaehtoistyö antaa tekijälleen merkityksellisyyttä, joka itsessään edistää tervettä ikääntymistä.
Ikäihmisten joukko muodostaa merkittävän äänestäjäkunnan, jonka mielipiteitä on syytä kuunnella. Eläkeläisjärjestöjen vaikuttamistyö varmistaa, että tämän ryhmän ääni kuuluu yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Pohjanmaalla on tilastollisesti Suomen tervein ja pitkäikäisin väestö, joten tästä tulee ottaa kaikki hyöty irti myös muuttamalla asennetta ikäystävällisemmäksi.
Vanhuus ja ikääntyminen ei saa tarkoittaa yhteiskunnasta vetäytymistä, vaan uutta, aktiivista elämänvaihetta.
Lähes neljännesmiljoona ikäihmistä on Suomelle mahdollisuus rakentaa nykyistä pehmeämpi, inhimillisempi ja yhteisöllisempi yhteiskunta. Otetaan tämä viisaus ja kokemus vastaan avosylin!
Eläkeläisjärjestöt ovat muutoksen vetureita. Niiden toiminnalle on annettava riittävät resurssit ja tuki, niin kylmät tilastoluvut muuttuvat eläväksi toiminnaksi, turvaksi ja arjen iloksi.