Seura-lehdessä vuonna 1936 käsiteltiin Tilastollisen päätoimiston laskelmaa, jonka mukaan Suomen väkiluku ei koskaan ylittäisi neljää miljoonaa, ja väheneminen alkaisi vuonna 1975.
Kuten tiedetään, toisin kävi. Artikkelissa oli myös oiva piikki itseni kaltaisille kaiken mukatietäville numeroherroille.
Etelä-Pohjanmaan väkiluvun on ennustettu vähenevän merkittävästi eri ennusteissa, kuten Kuntaliiton väestöskenaarioissa, joita käsiteltiin viime kuun lopulla Ilkka-Pohjalaisessa.
Väestökehityksen haasteisiin ei ole herätty riittävästi. Lasten määrä on jo vähentynyt, ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Palveluja on kehitettävä, ja tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä kuntien kesken.
Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että väestökehityksen suuntaan on mahdollista vaikuttaa, eivätkä synkimmät ennusteet ole vääjäämättömiä. Etelä-Pohjanmaa on mennyt koko 2020-luvun vahvasti vastoin synkimpiä ennusteita.
Erilaisia laskelmia ja skenaarioita väestökehityksestä tarvitaan, mutta on myös ymmärrettävä, mistä muutokset johtuvat ja mihin voidaan vaikuttaa omilla päätöksillä. Juuri tässä Etelä-Pohjanmaalla olisi ryhdistäytymisen paikka.
Mitä väestöennusteista pitäisi tietää? Väestöennusteet ovat trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väkiluku, jos eri osatekijät, kuten syntyvyys tai muuttoliike, pysyvät edellisten vuosien tasolla.
Väestöennusteita ei pidä tulkita kuvauksena siitä, mitä tulee tapahtumaan. Ne auttavat ymmärtämään, mitä tällä hetkellä tapahtuu, ja mikä mahdollistaa tilanteeseen puuttumisen.
Väestöennusteet voivat kuitenkin pahimmillaan luoda itseään toteuttavan ennusteen.
Jos ihmisille toistetaan jatkuvasti, että maakuntien ja maaseudun tulevaisuus on väestökehityksen suhteen toivoton, se voi alkaa ohjata heidän käyttäytymistään ja edistää synkän ennusteen toteutumista.
Näin voi käydä, vaikka kunnassa olisi palvelut kohdillaan ja työpaikkoja saatavilla.
Tilastokeskuksen vuoden 2019 ennusteessa Etelä-Pohjanmaan väkiluku olisi 169 919 vuonna 2040. Vuoden 2024 ennusteessa taas väkiluku olisi 180 244. Kuntaliiton skenaariot sijoittuivat näiden väliin. Vaihtelua on siis melkoisesti.
Tilastokeskuksen tuorein ennuste vuodelta 2024 oli aiempia huomattavasti parempi, koska toteutunut väestökehitys oli ennakoitua parempaa.
Etelä-Pohjanmaan muuttotappiot ovat pienentyneet huippuvuosista, mutta merkittävin syy positiivisemmassa väestökehityksessä on 2020-luvulla kasvanut opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto.
Lisäksi tilastoissa näkyi hetkellisesti Ukrainasta saapuneet pakolaiset. Nettomaahanmuutto on ollut reilusti yli tuhat henkeä vuodessa, mikä on riittänyt hidastamaan väkiluvun laskua.
Vuosina 2017–24 ulkomaalaistaustaisen väestön ja työllisten määrä maakunnassa kaksinkertaistui. Työttömiä on muutama sata enemmän ja työllisiä lähes 1 800 enemmän. Etelä-Pohjanmaalla on selvästi ollut kysyntää uusille osaajille.
Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan väkiluku laskee. Ennusteet paranevat kuitenkin näillä näkymin, koska viime vuonna syntyvyys kääntyi kasvuun, muuttotappiot vähenivät ja maahanmuutto pysyi korkealla tasolla.
Etelä-Pohjanmaalla työttömyys on kasvanut ja yritysten suhdannenäkymät ovat heikot. Talouskasvun alkaessa olemme yhdessä muiden pohjalaismaakuntien kanssa työvoimapulan edessä. Silloin on myöhäistä havahtua, että emme panostaneet ajoissa kotoutumiseen ja koulutukseen, veto- ja pitovoimasta puhumattakaan.
Jos kykenemme pitämään kiinni tänne muuttaneista asukkaista, väestökehityksen suunta voi muuttua olennaisesti.
Jos ei kasvuun asti päästä, keskeistä on pyrkiä lisäämään työvoimaa. Etelä-Pohjanmaa on maan johtava yrittäjä- ja ruokamaakunta, ja suhdannetilanteen elpyessä täällä, jos jossain, syntyy uusia työpaikkoja.
Etelä-Pohjanmaan tulevaisuutta eivät ratkaise väestöennusteet, vaan avaimet suunnan muuttamiseen ovat omissa käsissämme.