Tarkennusta Olavi Niemelän mielipiteisiin, ensinnäkin tiettävästi ensimmäinen ”Tieverkkoselvitys” hankkeesta on tehty vasta vuonna 1983. Tieverkkoselvityksen esipuhe päättyy: ”Raportissa esitetyt tielinjaukset ovat suureksi osaksi vain karttatarkasteluun perustuvia hahmotelmia, ja ne täsmentyvät tiehankkeiden suunnittelun tai kaavoituksen yhteydessä”. Selvitystä tehtäessä on oltu yhteydessä Keski-Suomen ja Vaasan tie- ja vesirakennuspiireihin ja Keski-Suomen ja Vaasan seutukaavaliittoihin sekä alueen kuntiin, erityisesti Keuruulle, Multialle, Petäjävedelle ja Ähtäriin.
Tiettävästi ajatuksia on hankkeesta ollut jo 60-luvulla.
Siteeratakseni kirjailija Antti Tuuria on hyvin paljon mahdollista, että silloin aikoinaan Vaasan tiepiirin ministerinäkin toiminut piiri-insinööri mitä todennäköisemmin taktikoi teettämällä sellaisia suunnitelmia suomenkieliselle alueelle, että tällä tavoin saatiin isännät tielinjauksista napit vastakkain ja hankkeet eivät näin ollen edistyneet ja näin nämä jo suunniteltuihin hankkeisiin saadut tierahat voitiin käyttää ruotsinkielisellä alueella.
Lisäksi useat kunnat ovat tukeneet kansanedustajiaan, jotka yrittivät hankkia lisää kannatusta itselleen yrittämällä saada omalle alueelleen valtion rahoja mm. tiehankkeita ja näin sitten tiepiirien jo suunniteltujen tienrakennushankkeiden rahat jouduttiin usein siirtämään toiselle hankkeelle ja tästä aiheutui aina myös ylimääräisiä kustannuksia, kun vielä kaiken lisäksi tarpeelliset ja kiireelliset hankkeet siirtyivät tällä tavoin eteenpäin.
Näistä edellä mainituista syistä vuonna 1982 aloitettiin kaikissa tiepiireissä ns. esisuunnittelu, jonka tarkoituksena oli, että kaikista hankkeista tehdään tarveselvitys, jossa on huomioitu todelliset tarpeet, tulevaisuuden aluesuunnittelut, arvioidut kustannukset, laskettu hyötykustannussuhteet huomioiden liikennemäärät, liikenteen joustavuus, turvallisuus ja ympäristöhaitat, polttoainekustannukset jne., joiden perusteella voidaan hankkeet laittaa kiireellisyysjärjestykseen. Eli mitä parempi hyötykustannussuhde, sen paremmat mahdollisuudet hankkeella on myös toteutua.
Vuonna 2002 on tehty silloista maakuntakaavan tarkistusta varten lisäksi ”Valtatie 18 Vaasa–Jyväskylä, Yhteysvälin kehittämisselvitys”, joka kuitenkin on perustunut täysin vuoden 1983 tehtyyn tieverkkoselvitykseen. Lisäksi Tuuri–Hakojärvi-välille on tehty valmis tiesuunnitelma joskus 90-luvun vaihteessa, sen muistan, että maasto on vaikea, jonka takia tämän välin rakentaminen ei tule olemaan halvimmasta päästä.
Tien vaikutuspiiriin kuuluu nykyään 31 kuntaa, joissa on 464 000 asukasta, jotka eivät välttämättä tiedä sitä, että matka Vaasasta Ähtäriin on ehdottamallani suuntauksella noin 3,5 km ja Uudenkaarlepyyn–Ähtärin suunnassa noin 7,5 km lyhyempi ja lisäksi uuden tien neitseelliseen maastoon rakentamista on yli 4 km vähemmän nykyiseen maakuntakaavassa esitettyyn ratkaisuun verrattuna, joka tekee noin 15 miljoonaa euroa säästöä. Lisäksi maakuntakaavan linjauksessa onkin 4 rautatien tasoristeystä, joista Niemelän mukaan voisi Sydänmaalla poistaa 2, uutta tietä rakentaen, mutta vieläkin jäisi 2 mahdollisesti vielä eritasoisena tehtävää jäljelle.
Totta on, että noin 6 km eli 25 % ns. Sydänmaantiestä tiestä on parannettu valtatien tasoa vastaavaksi maakuntakaavassa ajateltua suuntausta noudattaen lukuun ottamatta tien osia joihin on suunniteltu oikaisua, mutta totta on sekin, että Kuortaneen tie Mäyryyn asti täyttää jo nykyisellään valtatien vaatimukset. Toisaalta nämä jo parannetut pätkät, mukaan lukien Himasen risteys, eivät ole menneet hukkaan, koska tiellä on esim. puutavarakuljetuksia ja eritasoristeys parantaa liikenneturvallisuutta. Etelä-Pohjanmaalla on vähän vesistöjä ja ihmisten lisääntynyt vapaa-aika tuo uusia ulottuvuuksia näiden alueiden käytölle, joten olisi aivan järkevää rauhoittaa nämä vähät järvialueet virkistyskäyttöön. Olen samaa mieltä Olavi Niemelän kanssa siitä, että tämä tie on tarpeellinen ja siksi asian eteenpäin viemiseksi olen tuonut aikoinaan selvittämiäni asioita muidenkin tietoon ja toivottavasti myös käyttöön.
Esko Kuivalainen
eläkeläinen, RI
Seinäjoki