Seinäjoen sisääntuloportti Vaasan suunnasta halutaan muuttaa viihtyisäksi kaupunkimaisemaksi. Varastojen tilalle rakennetaan kerrostaloja.
Seinäjoen kaupunkia kehitetään nyt joka suunnasta. Yksi lähivuosien muutoskohde on Itikanmäen tuntumassa oleva Seinäjoen, Vaasan ja Kaskisten junanradan rajaama alue.
Seinäjoen kaupunginhallitus hyväksyi kuusi hehtaaria käsittävän alueen asemakaavanmuutoksen maanantaisessa kokouksessaan. Aluetta on kaavoitettu puolta enemmän, mutta sen suunnittelua päätettiin vielä jatkaa, koska kaavoituksen hakijoiden kanssa ei saatu valmiiksi maankäyttösopimuksia.
Kaavoitettava alue on lähellä Vaasantietä. Sen reunoille nousee kymmenkunta neljä tai viisi kerrosta käsittävää taloa. Tavoitteena on tiivistää kaupunkia ja lisätä keskustan liepeillä olevan alueen väkimäärää.
Asuntoja taloihin tulee nelisensataa. Asuinpinta-alaa niissä on noin 20 000 neliötä.
– Kyseessä on yksi Seinäjoen tärkeistä sisääntuloporteista. Nyt siitä halutaan luoda kaupunkimainen ympäristö ja tehostaa maankäyttöä, selvittää yleiskaavapäällikkö Jyrki Kuusinen.
Kaava on lainvoimainen huhtikuussa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, rakentaminen aloitetaan kevään aikana.
Ensimmäisenä työt aloittanee Rakennusliike Keijo Karhu. Perässä seurannevat Siirilän puutarha-alueen omistajat, jotka ovat Lemmikäinen Oy:n kanssa esittäneet alueen kaavoitusta pääosin asuntoalueeksi jo kolme vuotta sitten.
Kaikki maanomistajat eivät halunneet asemakaavamuutosta. Yksi näistä on Oy Teboil Ab, joka aikoo jatkaa huoltoasematoimintaa vanhassa paikassa.
– Tämä ei aiheuta ongelmia. Voi olla, että loput saadaan mukaan myöhemmin, Kuusinen toteaa.
Suunniteltu alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Rakennuksista tulee aikanaan selkeä reuna latomerelle. Matalahkot kerrostalot eivät peitä näkymää lakeudelle.
Rakennushankkeiden alustavissa suunnitelmissa asuintalojen lomaan on piirretty viheralueita. Alueen läpi virtaavaan Seinäjoen rannalle on tulossa puistomaista oleskelualuetta, mikäli kaava hyväksytään aikanaan täydessä laajuudessa.
Teksti: Virpi Kupiainen-Ämmälä
