Vaasan kaupungin toiminta kiinteistömarkkinoilla ansaitsee perusteellisen uudelleenarvioinnin.
Aikoinaan Vaasa Parks Oy Ab perustettiin vastaamaan todelliseen tarpeeseen eli vauhdittamaan elinkeinokehitystä tilanteessa, jossa markkina ei vielä toiminut riittävästi. Tämä oli perusteltua.
Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut olennaisesti. Kaupungissa toimii yksityisiä toimijoita, jotka tarjoavat yrityksille toimitiloja omalla riskillään. Silti kaupunki jatkaa – ja jopa laajentaa – omaa rooliaan näillä samoilla markkinoilla.
Kyse ei ole vain periaatteellisesta linjakysymyksestä, vaan myös konkreettisista vaikutuksista.
Vaasa Parks Oy:n Futura-kiinteistöjen käyttöaste on noin 70 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yksi Futura-rakennuksista Runsorissa on tyhjillään. Samanaikaisesti Runsorin alueella on muutenkin runsaasti vapaata toimistotilaa.
Kyse ei ole vain yksittäisten kiinteistöjen käyttöasteesta, vaan siitä, miten nämä omistukset vaikuttavat kaupunkikonsernin taseeseen, rahoitukselliseen liikkumavaraan ja kykyyn vastata tuleviin investointi- ja palvelutarpeisiin.
Huolta lisää Vaasan kaupungin osakkuusyhtiön VP Facilities Oy rooli. Sen toiminta muistuttaa monin paikoin kiinteistösijoittamista, vaikka sitä perustellaan elinkeinopolitiikalla ja Vaasan energiaklusterin kehittämisellä.
Miten esimerkiksi ostetut, remontoidut ja edelleen vuokratut entinen Finnveran rakennus ja Kelan rakennus, joka peruskorjattiin Nordean käyttöön, liittyvät elinkeinopolitiikkaan ja energiaklusterin kehittämiseen?
On selvää, että yksityiset, markkinoilla olevat toimijat olisivat hoitaneet nämäkin kohteet omalla riskillä, ei veronmaksajien. Kun kaupunki osallistuu tällaisiin hankkeisiin, riskit siirtyvät veronmaksajille.
On myös tuore esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun kunnat laajentavat toimintaansa kiinteistöliiketoimintaan. Lakea Oy konkurssi osoitti, kuinka riskit voivat realisoitua laajasti julkiselle sektorille. Tapaus muistuttaa siitä, että vaikka yksittäiset hankkeet näyttäisivät perustelluilta, kokonaisuus voi ajan myötä muodostua hallitsemattomaksi.
Jätin joulukuussa 2019 valtuustoaloitteen "Vaasan kaupungin luopuminen Vaasa Parks Oy Ab:n ja VP Facilities Oy Ab:n omistuksesta". Aloite käsiteltiin tämän viikon maanantaina Vaasan kaupunginvaltuustossa, 6,5 vuoden odottelun jälkeen.
Kaupungin vastauksessa aloitteeseen korostetaan omistajaohjausta ja riskien seurantaa. Ne ovat tärkeitä, mutta eivät riittäviä.
Paras tapa hallita riskejä ei ole pelkästään niiden seuraaminen, vaan myös tilanteiden välttäminen, joissa riskejä syntyy. Suurin riski ei ole vain omistaminen, vaan se, että omistuksista ei enää päästä irti.
Keskeinen kysymys onkin kunnan rooli. Kunnan tehtävä on ensisijaisesti mahdollistaa markkinoiden toiminta, ei korvata sitä. Sen tulisi täydentää, ei kilpailla. Kun tämä raja hämärtyy, vaarana on sekä markkinoiden vääristyminen että julkisten varojen tarpeeton altistaminen riskeille.
Vaasan kaupunki on itsekin todennut, ettei VP Facilities Oy kuulu sen ydintoimintoihin. Tämä on olennainen huomio.
Jos toiminta ei kuulu kunnan ydintehtäviin, sen jatkamiselle on oltava erityisen vahvat ja läpinäkyvät perusteet. Pelkkä viittaus strategiseen merkitykseen ei riitä pysyväksi oikeutukseksi markkinoilla toimimiselle.
Siksi kaupungin on syytä tehdä selkeä linjaus. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi. Joko laaditaan suunnitelma hallitusta irtautumisesta kiinteistöliiketoiminnasta tai määritellään tiukat ja konkreettiset rajat sille, milloin ja miten kaupunki voi toimia markkinoilla.
Nykytilanne, jossa rooli jää epäselväksi, ei ole kestävä.
Lopulta kyse on vastuullisesta päätöksenteosta. Hyvät tarkoitukset eivät yksin riitä takaamaan hyviä lopputuloksia. Siksi varovaisuus ei ole kehityksen este, vaan sen edellytys, erityisesti silloin, kun kyse on veronmaksajien varoista.