Oottako kuullu, notta Kauhavalla lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt hovioikeurenneuvos Jukka Kemppinen älyää äkkiä ja teköö mitä tykkää? Äsken monialamies Kemppinen otti käsittelyynsä Vaasan Jaakkoon.
Tulokseksi tuli juhlava joskin käytännöllinen paketti, joka sisältää kolme kirjaa ja kaksi CD-äänikirjaa.
Kaksi kirjaa on koottu Vaasan Jaakkoon humoristisista pakinoista, ja kirjoista kolmas on Jukka Kemppisen kirjoittama pienelämäkerta Vaasan Jaakkoosta eli alahärmäläisestä filosofian maisterista ja päätoimittajasta Jaakko Oskari Ikolasta. Äänikirjoissa on Kemppisen lukemia Jaakkoon murrepakinoita.
Jukka Kemppinen muistuttaa, että Vaasan Jaakkoon pakinat eivät ole nostalgista maaseudun ylistystä, vaan usein hyvin dynaamisia kertomuksia vaikkapa siitä, kun juna tai traktori tuli uutuutena kylään.
Vaasan Jaakkoo on Kemppisen mielestä omaperäisyydessään jäljittelemätön.
– Hän kirjoitti kielellä, josta ei suoranaisesti ollut esikuvia vaan jota hän paljolti itse taidokkaasti kehitti. Vaasan Jaakkoo käytti tyyliteltyä, kirjallisuuden tarpeisiin sovellettua murretta. Vastaavalla lailla on toiminut ainoastaan Aleksis Kivi, Kemppinen selvittää.
Pienen ihmisen asialla. Pohjalaisuuteen liitetään usein itsenäisyys ja itsepäisyys, toisinaan myös suureellisuus ja uho ja jopa karkeus. Kemppisen mukaan noita piirteitä Vaasan Jaakkoon tuotannossa on vain malliksi.
– Ikola eli Jaakkoo liikkuu hämmästyttävän kauas noista pohjalaisuuden stereotypioista. Hänen kirjoituksissaan liikkuu paljon pitäjän pienimpiä. Usein kerrotun pohjalaisen koleuden ja kovuuden sijaan luettavissa on lempeyttä ja haikeutta, arvon ja arvokkuuden löytämistä vähäisestäkin, Kemppinen muistuttaa.
– Hän pääsi aidosti lähelle ihmistä.
Aika palauttaa mieliin. Jukka Kemppinen sai Vaasan Jaakkoo -projektiinsa ikään kuin vertaistukea puolisoltaan Päivi Hartzellilta. Kumpikin heistä on sitä mieltä, että nyt on oikea aika muistuttaa ihmisiä Vaasan Jaakkoon kyvykkyydestä ja monialaisesta merkityksestä.
Sekä Kemppinen että Hartzell haluavat tuoda Jaakkoonsa niille, jotka ovat hänestä joskus kuulleet, mutta jotka ovat hänet jo ainakin osittain unohtaneet. He uskovat myös vakaasti, että Vaasan Jaakkoo löytää uusia lukijoita ja kuulijoita myös nuorison keskuudesta.
Jukka Kemppinen pysyy kirjaprojektiensa aiheissa vanhan Vaasan läänin alueella. Seuraavaksi hän aikoo päivittää aikoinaan julkaisemansa Puukkokirjan.
Kemppinen ei pidä kaupungin valoista ja sen usein ihan turhasta hyörinästä. Hän on ”mettäkyläänen”, asuu Kirkkonummen perukoilla, tieksi kutsutun polun päässä.
– Täällä on hiljaisuus ja rauha, blogia lähes päivittäin kirjoittava ja liki kaikkea aprikoiva Kemppinen toteaa.
Hannu Ranta