Vaasalaislähtöinen, Laihialla asuva Saila Kaaja julkaisi tänä syksynä esikoisrunokokoelmansa Lempeät hyvästit (2026) Momentum Kirjat -kustantamon kustantamana.
Neljän vuoden aikana syntyneet runot rakentavat runokokoelmassa tarinan, jonka päähenkilöinä ovat tanssiva parantajanainen, yksinäisyyteen ajautunut mies ja keveyden enkeli.
Kaajaa on innoittanut runokokoelman tekoon varhainen, noin 4 200 vuotta sitten elänyt sumerilainen ylipapitar ja runoilija Enheduanna.
Häntä pidetään historian ensimmäisenä nimeltä tunnettuna kirjailijana ja runoilijana.
– Sain kylmät väreet, kun luin, että hän oli nainen. Olen kiinnostunut kirjoittavien naisten historiasta ja siitä, kuinka naisten on kautta aikojen ollut vaikeaa löytää paikka tehdä omaa taidetta. Luin myös Virginia Woolfin Omaa huonetta runokokoelmaa tehdessäni.
Muinaisuudesta
nykyhetkeen
Kaajan teoksesta löytyy viitteitä muinaishistoriaan kuten kyläyhteisön kiveen hakatut määräykset ja lait siitä, kuinka elää hyvä elämä ja holvikaari yhteisön uskonnollisena symbolina.
Samanlaista kauemmas historiaan kurkottavaa runoutta on myös Tommi Parkon tänä syksynä ilmestyneessä kokoelmassa Aaseista ja varjoista (Aviador 2026).
Kaajan runoissa esiintyvä mies lähtee pois yhteisöstään etsimään merkitystä elämälleen, mutta ajautuukin sydänsuruihin, uupumukseen ja yksinäisyyteen.
Kaaja pitää teemoja nykypäivään sopivina. Moni elää toisista ihmisistä irrallaan, vaikka virikkeitä ympärillä on vaikka kuinka paljon.
– Ihmisen perustarve olla lempeällä tavalla kosketuksissa toisten kanssa ei ole hävinnyt mihinkään, toivon ainakin niin.
Laihian hyvä
yksinäisyys
Parhaillaan Kaaja kirjoittaa jo uusia runoja. Ensimmäinen runokirja irroitti kirjoittamisen tulpan, ja runoja syntyy nyt helpommin ja runsaammin.
Kaaja kirjoittaa kotonaan "Laihialla yksinäisyydessä", kuten hän sanoo, sekä lähellä luontoa ja metsää, jossa kulkiessaan hän pitää mukanaan muistikirjaa runoja varten.
– Vaasan kahviloissakin tykkään kirjoittaa.
Luontolyriikka
osuu ajan hermoon
Vaasalaiselta Eeva Kontiokarilta ilmestyi tänä vuonna neljäs runokirja Salakuljetan aurinkoa. Siihen vaasalaisrunoilija on koonnut runoja ja mietteitä vuosien varrelta.
Osa runoista on uusia, ja monessa niissä on aiheena kukka tai kukat.
– Uusimmat runot kirjoitin toissa kesänä, hellekesänä. Ehkä se innoitti kirjoittamaan kukista, Kontiokari sanoo.
Runoissa kukat nousevat ikään kuin omiksi persoonikseen, joita runon kertoja puhuttelee tai jotka puhuvat itse.
Se, että ei-inhimillisille, kuten metsille, eläimille ja kasveille, annetaan inhimillisiä piirteitä, on tyypillistä suomalaiselle nykyrunoudelle.
Ruusujen rinnalla Kontiokarin runoissa kulkevat kulttuurisesti vähempiarvoiset kukat, esimerkiksi leskenlehdet ja voikukat, kuin myös "lainsuojattomat" jättipalsamit, kurtturuusut ja lupiinit.
Kantaaottava luonto- ja ilmastorunous on suomalaisen nykyrunouden näkyvimpiä piirteitä, ja niitä on hieman läsnä Kontiokarin uutuuskokoelmassakin.
Uusimmat runot käsittelevät myös äitiyttä ja lapsia, samoin ihmisen ikääntymistä. Kirjan lopussa on mieteosuus, yli 60 mietettä.
Lastenkirjoja
pohjalaislähtöisiltä
Lastenkirjasyksyn yllätysnimi on KAJ-yhtyeen Jakob Norrgård, joka astuu bänditoverinsa Axel Åhmanin tavoin kirjalliselle uralle.
Lorumitassa kulkevan Kipinä Kapuloita ideatehtaan rattaissa on kuvittanut Lotta Fors. Norrgårdin riimit on suomeksi sommitellut runoilija Henriikka Tavi.
Onko lopultakaan niin vaarallista, jos asioita katsellaan vaihteeksi eri vinkkelistä, hyväntuulinen lorukirja kysyy.
Vähäkyröläislähtöinen, nykyään Helsingissä asuva kirjailija ja Lähiömutsi-nimimerkistä tuttu Hanne Valtari on hänkin julkaissut ensimmäisen lastenkirjan yhdessä kuvittaja Anna-Karin Garhamnin kanssa.
Aarnin dinosauruskirja aloittaa Herttala-kuvakirjasarjan, jonka ensimmäisessä osassa Aarni-poika kiinnostuu dinoista.
Valtarin ja Garhamnin kirja näyttää, ettei lähiölapsuus ole ankea ja betoninharmaa, vaan yhteisöllinen ja värikäs.
Vaasalaisopas
tietokirjoittamiseen
Vaasalainen kirjailija ja kustantaja Tiina Hautala on kirjoittanut yhdessä Karoliina Suoniemen kanssa lapsille ja nuorille soveltuvan tietokirjaoppaan Salainen arkisto.
Kirjassa on tietoa ja vinkkejä, kuinka tutkia erilaisia asioita, ja kirjoittaa niistä.
Tietokirjoittaminen on kirjan tekijöiden mukaan tiedonjyvien poimintaa: Yksi vihje vie kirjoittajaa eteenpäin tutkimuksissaan. Kirjan on kuvittanut Haamu-kustannuksen muistakin kirjoista tuttu Broci.
Apua ahdinkoon jesuiittapapilta
Suomen Stephen Kingiksikin tituleeratun vaasalaisen kirjailija Marko Hautalan Isä Malakain silmät ilmestyi alun perin jo 2021, ja silloin vain äänikirjana. Tänä syksynä kirja ilmestyi lukijoiden toiveesta painettuna ja uudelleentoimitettuna.
Teoksen alussa Anton on umpikujassa. Huono itsetunto ja sosiaalinen epävarmuus ovat pilanneet rakkauselämän, työkuviot ja koko elämän.
Anton lähtee hakemaan apua entiseltä jesuiittapappi Malaikailta, jolla on omalaatuinen metodi: Hän ei aja riivaajia pois, vaan ajaa niitä ihmisiin.
Palkkiona ihminen saa rajattomasti kunnianhimoa ja voimaa toteuttaa unelmansa. Mutta tällä on hintansa, jonka Anton saa kokea.
Kuinka elämä ajautuu rikoksiin?
Tervajokelaista tietokirjailija ja toimittaja Nadia Sandhua on pitkään kiinnostanut, miksi rikoksia tehdään, ja mitkä asiat altistavat niille.
Syksyllä 2023 hän lähti selvittämään asiaa ja haastatteli viittä entistä rikoksen tekijää sekä useita asiantuntijoita. Haastattelujen pohjalta syntyi huhtikuussa julkaistu teos Rikosten juuret.
Teoksessa käydään läpi viiden rikostaustaisen henkilön elämäntarinat. Niiden kautta lukija voi ymmärtää rikosten taustoja ja motiiveja.
Usein rikosten tielle vievät päihteet, väkivalta ja lapsuudessa koettu turvattomuus, vaikka yhtä selvää syytä rikosten tekemiseen ei yleensä ole.
Kirjan asiantuntijahaastattelut syventävät yksittäisiä tarinoita. Mukana ovat muun muassa kriminologi Markus Kaakinen ja päihdelääkäri Atte Virolainen.
Paikallishistoriaa kahden kirjan voimin
Tapio Oikarinen: Pohjanmaan punaisemmet työväentalot – Aatetta ja kulttuuria. 2026 Mediapinta Oy.
Marja Paukkunen: Pala Vaasaa – Vapaata liikehdintää ja pienten alkujen päivää. 2026.
Murhia Pohjanmaalla -sarja jatkuu
Nilla Kjellsdotter: Unipoika. Gummerrus 2026. Suom. Anna Heroja.
