Hillitty ja harkittu Manu, jolla on kuitenkin pilkettä silmäkulmassa, ja energinen Matti, jonka vuorokaudessa on enemmän kuin 24 tuntia.
Näin vaasalaislähtöiset veljekset Manu Myllyaho ja Matti Myllyaho kuvailisivat toisiaan. He kertovat urheilun tai "urheiluhulluuden" olevan yksi heitä yhdistävistä asioista.
Veljekset ovat tunnettuja Yleisradiolla työskentelystä: Manu urheiluruudun juontajana ja Matti Uuden Musiikin Kilpailun eli UMK:n tuotantotiimin yhtenä Show-tuottajana ja viime keväänä Euroviisuissa toiseksi tulleen Käärijän taustatanssijana.
Vaikka molemmat heistä ovat helsinkiläistyneet, on Vaasa heille edelleen tärkeä paikka.
– Olen kirjaimellisesti syntynyt ja kasvanut Vaasassa, nuorempi veli Matti kertoo.
– Haluaisin itsekin sanoa noin, mutta olen syntynyt Mikkelissä, Manu naurahtaa.
– En toki voinut vaikuttaa siihen. Muutimme Vaasaan, kun olin noin kolme kuukautta vanha. Koko tietoisen lapsuuteni ja nuoruuteni olen viettänyt täällä, hän tarkentaa.
Gerbyn satama ja Vaasan uimahalli ovat tärkeitä
Myllyahot käyvät Vaasassa muutaman kerran vuodessa. Veljeksille tärkeä yksityiskohta vaasalaisuudessa on se, että he ovat kotoisin Gerbystä.
– Se on iso osa vaasalaista identiteettiä. Minulla on esimerkiksi juliste asunnossani Helsingissä, jossa lukee isolla Gerby, Matti toteaa.
– Ja kiitos Kuningas Pähkinän, Setä Tamun ja Stigin, jotkut jopa tietävät Gerbyn tai on ainakin kuullut Gerbyn satamasta, Manu hymähtää.
Gerbyn venesatama on ollut Manulle tärkeä jo lapsuudesta asti.
– Käyn siellä aina, kun olen Vaasassa. Pidän siitä, että satamasta voi päästä mihin vain. Se luo tietynlaista kansainvälistä identiteettiäkin.
Matti pitää Vaasaa täydellisen kokoisena kaupunkina kasvaa.
– Tämä on turvallinen idylli, mutta kuitenkin maailmalle makaava kansainvälinen kaupunki, hän pohtii.
Entisenä uimarina hänelle yksi tärkeimmistä paikoista Vaasassa on uimahalli, jossa hän on viettänyt lukuisia tunteja.
– Olen tavallaan muotoutunut ihmiseksi siellä. Uimahallilla käyminen on osa Vaasa-rutiiniani. Se on edelleen toinen kotini täällä, Matti sanoo.
Samassa organisaatiossa
Myllyahot kertovat törmäävänsä toisiinsa aika-ajoin Ylen käytävillä, erityisesti kahvilassa ja kahviautomaatin luona.
Veljekset ovat päätyneet samaan taloon töihin erilaisia polkuja pitkin. Manu on ollut Ylellä noin yhdeksän vuotta ja Matti kolme. Samassa organisaatiossa työskentely on heistä mukavaa, vaikka se tapahtui jokseenkin yllätyksenä.
– Se oli hauska yllätys, että päädyimme samaan paikkaan töihin. Ajattelin, että Matti tekisi uransa ulkomailla, ja etten saisi nähdä häntä niin paljon kuin nyt pystyn, Manu kertoo.
Ylellä tiedetään Myllyahojen olevan veljeksiä. Erityisesti maskeeraajilta on tullut siitä kommenttia.
– He vitsailevat välillä siitä, että taas me näimme sen sinun nuoremman ja komeamman veljen, että sinun aikasi on jo mennyt, Manu nauraa.
– Minulle he taas sanovat sitä, että Manu on se pidempi ja komeampi, Matti nauraa.
Lapsuuden unelma-ammatissa
Urheilutoimittajan ammatti ja erityisesti urheiluruudun juontaminen on ollut Manu Myllyahon unelma jo pienestä pitäen. Hän onkin tähdännyt enemmän tai vähemmän nykyisiin työtehtäviinsä.
Vaikutteet urheilusta kiinnostumiseen ovat lähtöisin Manun lapsuudesta. Hän muistaa esimerkiksi istuneensa ja katsoneensa pienenä isänsä sylissä nimen omaisesti urheiluruutua.
– Meidän isä on aina suosinut julkista palvelua, eikä meillä ole katsottu esimerkiksi tulosruutuja. Sen lisäksi, että olen seurannut urheilua, olen myös urheillut paljon.
Manun työtehtäviin Ylellä kuuluu muun muassa urheiluruutujen juontaminen ja toimitettujen juttujen tekeminen televisioon, radioon ja verkkoon. Palloilulajit, kuten koripallo, lentopallo ja jalkapallo, ovat hänestä kaikista mielenkiintoisimpia lajeja seurata ja pelata.
Suoria lähetyksiä Manun työuralle on mahtunut useita, eikä hän lähde edes arvuuttelemaan, kuinka monta hän on niitä tehnyt.
– Ensimmäiset kerrat suorassa lähetyksessä jännitti paljon. Niiden tekemistä ei kuitenkaan opi muuten kuin tekemällä.
Hänen mukaansa suorassa lähetyksessä täytyy olla valmis ihan kaikkeen, sillä esimerkiksi teknisiä ongelmia voi ilmaantua. Keskeistä on myös se, ettei niistä saa myöhästyä.
– Olemme joskus keskustelleet työkavereiden kanssa siitä, kuinka jokainen meistä on joskus nähnyt painajaisia suorasta lähetyksestä myöhästymisestä, Manu naurahtaa.
Olympialaiset kisakalenterin kohokohtia
Manun mukaan suurtapahtumat, kuten olympialaiset ja muut arvokistat, rikkovat kivasti Pasilassa puurtamista. Hän on ollut neljissä olympiakisoissa mukana, Riossa, Pjongjangissa, Tokiossa ja Pekingissä.
– Tokion kisat olisi ollut ihan mahtavat, jos koronaa ei olisi ollut silloin. Rion kisat olivat taas itselleni ensimmäiset, ja siksi ne ovat ehkä olleet mieleenpainuvimmat, hän pohtii.
Manu on 90-luvulta asti seurannut Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen pelejä ahkerasti. Hänestä on ollut mielenkiintoista seurata heidän matkaa arvokisoihin myös ammatillisesta näkökulmasta.
– Se oli itselleni iso juttu, että pääsin olemaan tuotannossa mukana toimittajana ja juontajana jalkapallon Em-kilpailuissa silloin, kun Huuhkajat pääsivät sinne. Se oli hieno kokemus, koska olin henkilökohtaisessa elämässä seurannut heitä pitkään.
Työskentely luovalla leikkikentällä
Matti Myllyaholle popkulttuuri ja erityisesti musiikki on ollut tietynlainen eskapismin lähde hyvin nuoresta lähtien.
– Varhaisteininä olen sulkenut huoneeni oven ja sukeltanut YouTuben maailmaan. Sieltä ne kipinät nykyisiin työtehtäviin on ehkä saanut alkunsa, hän valaisee.
Hän toteaa, ettei hän ole tarkoituksenmukaisesti päätynyt viihteen tekijäksi. Viihteen pariin hän orientoitui kunnolla yliopistoaikoina.
– Opiskelin Tukholman yliopistossa kauppatieteitä. Pidän Tukholmaa tietynlaisena popmusiikin kehtona.
Matti työskenteli yliopiston jälkeen Los Angelesissa Suomen pääkonsulaatissa viihdevientiprojektissa.
– Koronan tultua tulin maitojunalla takaisin Suomeen. Hyvin nopeasti minulle kuitenkin tarjoutui mahdollisuus päästä Yleen tekemään UMK:ta.
Matti kuvailee työtäänsä Ylellä luovaksi leikkikentäksi. Hänen työtehtävänsä ovat yhdistelmä luovuutta, projektinhallintaa ja kansainvälisiä suhteita.
– En ajatellut, että voisin olla näin innostavassa ja monipuolisessa työssä musiikin ja mediaviihteen parissa, saatikka että pääsisin itse myös esiintymään. Tämä on ollut unelmien täyttymys monessa mielessä, hän iloitsee.
Show-tuottajan titteli voi Matin mukaan olla hieman vaikeasti ymmärrettävä.
– Kaikki eivät esimerkiksi tiedä, mitä tuottaja tarkoittaa. Ylellä tehtävinäni ovat muun muassa isojen kokonaisuuksien ja projektien hallinnan lisäksi ihmisten ajan ja resurssien hallinta. Vastaamme käytännössä työparini kanssa UMK:n rakentamisesta sisällöllisesti. Keskitymme artisteihin, musiikkivideoihin, livelähetyksiin ja muuhun oheistoimintaan.
Hän toteaa Euroviisujen olevan vielä erikseen oma projektinsa, jossa hänen vastuulla on erityisesti kansainvälinen yhteydenpito muiden osallistujamaiden mediayhtiöihin.
Haaveet omasta tuotantoyhtiöstä
Matin mukaan parasta hänen työssään on yhteisöllisyys ison työtiimin kesken. Hänestä on hienoa huomata, kuinka iso merkitys UMK:lla on suomalaisiin artisteihin ja musiikintekijöihin.
– Siihen syntyy myös tietynlainen kansallinen ulottuvuus, kun halutaan vaikuttaa siihen, kuka edustaa Suomea ja suomalaisuutta maailmalla.
Hän on erittäin ylpeä viime euroviisukeväästä ja siitä, mitä he saivat työtiimillä aikaiseksi.
Euroviisujen jälkeen Matti on päässyt Käärijän taustatanssijana esiintymään myös eri festivaaleilla, kuten Provinssissa ja Ruisrockissa.
– Käärijäilmiö sen kuin vain vahvistuu. On ollut mahtavaa olla lavalla. Tämä festareiden kiertäminen on ollut tietyllä tavalla palkintorundi.
Tulevaisuudessa Matti haluaisi perustaa oman tuotantoyhtiön.
– Olen sitä tässä jo noin vuoden verran miettinyt. Sitä kohti ollaan tavallaan menossa.
– Ja jos haluaa tähdätä hyvin korkealle liveviihteen tekemisessä, niin haluaisin jossain vaiheessa, tavalla tai toisella, olla mukana Super Bowl halftime -shown tuottamisessa, Matti naurahtaa.
