Vaasa-lehden Vaasalaiset maailmalla -juttusarjamme 2. osassa tapaamme Helmi-Nelli Körkön, joka muutti puolisonsa Ville Vähäsaaren kanssa Saksan pääkaupunkiin Berliiniin vuonna 2010.
Siellä heille syntyi poika, Hugo, pian pari vuotta sitten.
Helmi-Nelli Körkkö, Berliini, Saksa
Ikä: 38 vuotta.
Ammatti: Senior Advisor, erityisasiantuntija Business Finlandin toimistossa Berliinissä.
Harrastukset: Laulaminen ja viulunsoitto.
Lempikappale: Max Richter: On the Nature of Daylight
Mieluisa muisto Vaasasta: Nuorena hengailtiin Club 25:llä. Kun tuli kevät, aurinko alkoi paistaa, ja se paistoi suoraan Club 25:n oven eteen. Istuttiin siinä lukioaikoina ja nautittiin kevään tulosta.
Energia-alan vientiä edistämässä
Vetokannaksella kasvanut ja Vaasan Rudolf Steiner -koulun ja -lukion käynyt Helmi-Nelli Körkkö opiskeli filosofian tohtoriksi Vaasan yliopistossa pääaineenaan saksan kieli ja kirjallisuus.
Nyt Körkkö työskentelee Berliinissä Business Finlandin erikoisasiantuntijana tittelillä Senior Advisor. Työssään hän pyrkii edistämään suomalaisten energia-alan yritysten vientiä. Körkön työ on siis mitä tähdellisintä juuri Vaasan näkökulmasta.
– Tutkin saksalaista energiasektoria ja -politiikkaa, erityisesti energiatalouden näkökulmasta. Laadin suomalaisille energia-alan yrityksille markkina-analyysejä, esimerkiksi missä Saksan 16 osavaltiosta on syntymässä energia-alan investointeja ja mitä mahdollisuuksia suomalaisilla yrityksillä on päästä niihin mukaan.
Saksalaisille Körkkö puolestaan puhuu suomalaisten energia-alan yritysten puolesta. Hän raivaa niille tietä Saksan markkinoille ja avaa yritysten ja poliitikkojen ovia.
– Saksan erityispiirre on se, että täällä pitää solmia henkilökohtaisia kontakteja, tavata ihmisiä kasvokkain. Vain siten ovet aukenevat. Kaikki perustuu täällä luottamukseen, joka syntyy siitä, että ihmiset tuntevat toisensa. Mitkään sähköpostikeskustelut eivät riitä.
3,7 miljoonan asukkaan kaupunki
Jos vaikkapa vaasalainen yritys haluaa solmia yhteyksiä saksalaisiin yrityksiin tai poliitikkoihin, jotka ovat päättämässä isoista investoinneista, Business Finlandin tiimi auttaa ja neuvoo.
– Juuri sen vuoksi me olemme solmineet paljon kontakteja eri yrityksiin paikallisesti, eri osavaltioissa ja valtiollisesti. Koska olemme olleet täällä kauan, tunnemme avainhenkilöitä ja autamme suomalaisyrityksiä tutustumaan yrityksiin täällä.
Körkkö matkustaa jonkin verran työssään muun muassa erilaisille energia-alan messuille ja tapahtumiin.
– Pääasiassa teen kuitenkin 3 päivää viikossa töitä kotona ja 2 päivää Business Finlandin toimistolla.
Business Finlandin toimisto sijaitsee Suomen suurlähetystön rakennuksessa.
– Berliinissä kaikki pohjoismaiset suurlähetystöt ovat samalla tontilla toistensa naapureina. Meillä on yhteiset kahvi- ja ruokailutilat. Se on tosi mukavaa, sillä tauoilla pääsee aina mukaan pohjoismaiseen tunnelmaan, Körkkö hymyilee.
Hän kulkee 3,5 kilometrin työmatkan berliiniläiseen tapaan joko pyörällä tai lähijunalla. Julkinen liikenne sujuu kaupungissa hyvin.
– On kätevää, että työmatka on vain parin pysäkin päässä junalla. Berliini on pinta-alaltaan suurempi kaupunki kuin esimerkiksi Pariisi. Täällä asuu noin 3,7 miljoonaa ihmistä.
Aina teititellään
Saksassa perustyöaika on kello 9–18. Se sisältää ruokatunnin, joka on koko tunnin mittainen.
Körkön mielestä Saksassa ollaan jäykempiä kuin Suomessa.
– Työkulttuuri on paljon hierarkisempi. Eikä digitalisaatio ole niin pitkällä kuin Suomessa. Esimerkiksi verkossa asiointi ei ole läheskään Suomen tasolla. Aina pitää täyttää papereita ja toimittaa ne henkilökohtaisesti perille.
Jäykkyydestä kertoo myös se, että Saksassa aina teititellään muita ihmisiä. Varsinkin kaupankäynnissä tämä on oleellista.
– Ja sinutteluun siirtyminen on oikea ohjelmanumero. Sitä kysytään aina erikseen: Voinko sinutella sinua? Se tapahtuu vasta monen tapaamiskerran jälkeen, mutta joskus nopeamminkin, jos keskustelijoilla on jotain muutakin yhteistä kuin työ, vaikkapa harrastus tai se, että molemmat ovat pienten lasten äitejä.
Suomessa yrityksillä, kunnilla ja muilla yhteisöillä on yleensä omat verkkosivut ja siellä yhteystiedot avoimesti esillä isoillekin pomoille.
– Saksassa ei ole mitään puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita yritysten henkilöstölle missään julkisesti esillä. Se vaikeuttaa meidän työtämme. Sen takia tarvitsemme niitä henkilökohtaisia kontakteja, jotta voimme saada edes yhteystietoja selville.
Päiväkotijonoon jo ennen syntymää
Körkön mielestä saksalaisista käytännöistä paistaa läpi vanhanaikainen ajattelu, että nainen on kotona tai tekee vain puolipäivätöitä.
– Esimerkiksi päiväkodit sulkevat ovensa joka päivä kello 16.30, vaikka työaika on kello 18:aan. Tästä syystä moni vanhempi täällä tekee 80-prosenttista työaikaa.
Pian 2-vuotias Hugo-poika syntyi Berliinissä. Raskaana olevan äidin piti itse olla aktiivinen monessa asiassa.
– Esimerkiksi itse piti etsiä oma kätilö, joka seurasi raskauden kulkua ja oli mukana synnytyksessä. Tämä on siis tapana julkisessa terveydenhuollossa täällä. Synnytyksen jälkeen omakätilö kävi parin kuukauden ajan kotona katsomassa, että kaikki sujui.
Myös Hugon päivähoito piti järjestää jo silloin, kun Körkkö oli vasta raskaana.
– Soittelin päiväkoteihin, mutta niihin oli ihan hirveän pitkät jonot. Vihdoin saimme paikan Hugolle, ja olemmekin ihan tyytyväisiä, sillä päiväkoti on lähellä kotia ja siellä on vain 24 lasta. Tutustumisaika päiväkotiin oli pitkä, noin 2 kuukautta. Hugo aloitti siellä kokopäiväisesti elokuussa tänä vuonna.
Kulttuurikaupungin ja Euroopan historian ytimessä
Berliini on Euroopan merkittävimpiä kulttuurikeskuksia. Kulttuuria ja taidetta on monentasoista ja moneen lähtöön.
Helmi-Nelli Körkkö nauttii esimerkiksi maailmankuulun Berliner Philharmoniker -sinfoniaorkesterin konserteista.
– Berliinin filharmonikkojen konsertti on uskomaton elämys. Heillä on usein suomalaisia vierailevia solisteja tai kapellimestareita. Olen nähnyt siellä muun muassa viulisti Pekka Kuusiston ja kapellimestarina Esa-Pekka Salosen ja Susanna Mälkin.
Körkko korostaa, että Berliinissa on paljon myös matalan kynnyksen taidetta, gallerioita ja konsertteja. Ihmiset tarttuvat toimeen ja tekevät paljon itse, eivätkä jää odottamaan, että joku muu järjestäisi jotain.
– Kulttuurin harrastaminen täällä on halpaa ja helppoa. Se on meille tärkeää. Mieheni Ville on DJ, ja itse soitan viulua ja laulan englantilaisessa kuorossa The English Choir Berlin. Sen ohjelmistossa on vanhaa anglikaanista kirkkomusiikkia, josta pidän kovasti. Kuoroharjoitukset järjestetään Berliinin tuomiokirkossa, Körkkö kertoo.
Körkkö perheineen nauttii myös siitä, että Berliinissä he ovat aivan keskellä Euroopan lähihistoriaa.
Toisen maailmansodan jälkeen Berliini jaettiin neljään osaan. Länsivallat eli USA, Britannia ja Ranska hallinnoivat Länsi-Berliiniä, Neuvostoliitto Itä-Berliiniä. Vuonna 1989 kaupunkia jakanut Berliinin muuri murtui, ja 1990 Itä- ja Länsi-Saksa yhdistyivät.
Kaupunginosa määrittää identiteettiä
Nykyisen Berliinin alueella on alun perin ollut useita eri kyliä, jotka ovat kasvaneet yhteen kaupungiksi.
Siitä syystä kaupungilla ei ole yhtä ainoaa keskustaa. Samasta syystä jokaisella kaupunginosalla on aivan oma luonne.
– Berliiniläiset identifioituvat vahvasti siihen kaupunginosaan, jossa asuvat, ja kaupunginosa määrittää ihmisten elämää arjessa, Körkkö kuvailee.
Perhe asuu omistusasunnossa Länsi-Berliinissä, Charlottenburgin kaupunginosassa, joka on paljon rauhallisempi kuin esimerkiksi trendikäs Neukölln, jossa asuu paljon nuoria.
– Asuntomme on Altbaussa eli vanhassa kerrostalossa, joka on rakennettu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Altbau on tyypillisin asumismuoto Berliinissä.
Ai vitsit, Berliini!
Sunnuntaiaamuisin berliiniläisillä on tapana kävellä leppoisasti lähileipomoon ja ostaa sieltä pussillisen tuoreita sämpylöitä.
– Kaikki tekevät täällä niin. Joskus, kun kävelen leipomosta kotiin, vastaan tulee edellisyön juhlijoita oluttölkki vielä kädessä. Siinä kontrastissa on tämän kaupungin ydin, perheenäiti sämpyläpusseineen ja juhlijat juomineen. Nautin siitä ja ajattelen onnellisena: Ai vitsit, Berliini! Helmi-Nelli Körkkö hymyilee.
Vaasalaiset maailmalla on Vaasa-lehden uusi juttusarja, jossa tutustumme eri puolilla maailmaa asuviin vaasalaisiin tai tältä seudulta kotoisin oleviin. Sarjaa julkaistaan noin kerran kuukaudessa. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin 10.9.2025.
