Vaasan kaupunki rakentaa kaupungin museoille kokoelmakeskuksen Klemettilään. Sen rahoittamiseksi ja hallinnoimiseksi kaupunki perustaa uuden kiinteistöyhtiön.
Kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää kaupungin omistaman Vaasa Facilita Oy Ab:n tytäryhtiöksi perustettavalle uudelle kiinteistöyhtiölle yhteensä 11,4 miljoonan rahoituksen Vaasan museoiden kokoelmakeskuksen rakentamiselle.
Perustettava kiinteistöyhtiö nostaa 9,12 miljoonan euron lainan. Loput 2,28 miljoona euroa on pääomalainaa.
Kaupungin takausosuus 9,12 miljoonan euron lainasummasta on 7,29 miljoonaa euroa. Laina-aika on 30 vuotta.
Uusi yhtiö tulee Vaasa Facilita Oy Ab -konsernin alle ja kaupungin 100 prosenttiseen omistukseen. Vaasa Facilita on Vaasan kaupungin omistama yhtiö, joka tarjoaa toimitiloja ja tontteja lähinnä yrityksille. Yhtiö vastaa mm. GigaVaasa -alueen tonteista.
Riskipitoisempi pääomalaina
Kaupunki myöntää lisäksi 2,28 miljoonan euron pääomalainan Facilitalle, joka välittää sen perustettavalle kiinteistöyhtiölle. Pääomalainoissa on aina suuremmat riskit kuin tavallisemmin käytetyissä antolainoissa.
– Pääomalaina myönnettiin tavallisen pankkilainan rinnalle, koska pankki edellytti hankkeessa riittävää omavaraisuutta, Vaasan kaupungin omistajaohjauksen johtaja Sari Simelius-Sillanpää sanoo.
Takauksen ja pääomalainan myöntäminen perustuu kuntalakiin, valtiontukisääntelyyn ja konserniohjeiden asettamiin periaatteisiin.
– Kaupunki käytti samanlaista rahoitusmallia muutama vuosi sitten Vamian ATM-hallia rakennettaessa, Vaasan talous- ja strategiajohtaja Sonja Känsäkangas kertoo.
Maksut pyörivät kaupungin sisällä
Laina-aikana korko voi nousta ja lainanhoitokustannukset kasvaa. Kaupungilla on takausvastuuta viime vuoden tilinpäätöksen mukaan 115,8 miljoonaa euroa. Siitä Vaasa Facilita-konsernin taatun lainasaldon osuus on 20,6 miljoonaa euroa.
– Halusimme uudelta perustettavalta yhtiöltä alustavan lainanlyhennyssuunnitelman 30 vuodeksi. Silloin varmistumme lainan hallitusta takaisinmaksusta ja konsernin kokonaisvelan hallinnasta, Känsäkangas sanoo.
Kokoelmakeskuksen miljoonalainassa kaupunki saa vastavakuutena kiinnityksinä tulevan rakennuksen sekä tontin.
– Ne myymällä saisimme takausvastuun katettua. On silti epätodennäköistä, että takausvastuu laukeaisi, koska kaupungin omistama yhtiö lyhentää vuokratuloillaan pankkilainaa.
Tähän asti Vaasan kaupungin museoiden kokoelmat on sijoitettuna pääosin ulkopuolisilta vuokrattaviin tiloihin eri puolilla kaupunkia. Uudessa kokoelmakeskuksessa vuokrat pyörivät kaupunkikonsernin sisällä.
Riskeinä kustannusten nousu
Etenkin julkisissa rakennushankkeissa kustannusten nousu on tavallista. Kustannusylitykset siirtyvät aina asukkaiden maksettavaksi verojen, maksujen tai säästöjen kautta. Hankkeen kustannusarvio täsmentyy Känsäkankaan mukaan rakennussuunnittelun yhteydessä.
– Rakennushankkeisiin liittyviä riskejä pyrimme hallitsemaan kilpailutuksilla.
Juuri nyt kokoelmakeskuksesta on menossa kilpailutus rakennushankkeen suunnittelusta.
– Rakentamaan pääsemme ensi vuoden keväällä. Kaikki on valmista loppuvuodesta 2028, Vaasa Facilitan vt. toimitusjohtaja Anna-Kaisa Valkaman kertoo.
Museoiden julkinen rahoitus heikentynyt
Vaasan kaupunginvaltuusto toteaa tämän vuoden talousarviossaan museoiden julkisen rahoituksen kiristyneen huomattavasti. Museoiden valtionosuusrahoituksen vähentyminen on tarkoittanut muun muassa Vaasan museoiden aukioloaikojen karsimista ja näyttelyaikojen pidentämistä.
– Jos vuokria joudutaan korottamaan, eivätkä tulot riitä kattamaan menoja, sopeutamme toimintaa, ellei muuta rahoitusta löydy, sivistystoimenjohtaja Salme Sulander sanoo.
Vaasan museot ovat osa sivistystoimea, jota Sulander johtaa.
Museolaitos tuottaa jonkin verran rahaa pääsylipputuloilla. Silti tämä investointi on ennen kaikkea menopuolen lisäys, eikä kyseinen rahoitusmalli tuo uusia tuloja kaupunkiin.
Miksi Vaasassa halutaan investoida näin isosti museotoimintaan aikana, jolloin museoiden valtionrahoitus vähenee?
– Nyt on investoitava, jotta Vaasan erinomaiset kokoelmat saadaan säilymään tulevaisuudessakin. Nykyisellä säilytysmallilla emme voi sitä taata, Sulander perustelee.
Satsaus alueen elinvoimaan
Hän muistuttaa myös, että Pohjanmaan museolla on kattavimmat kokoelmat Pohjanmaan alueen historiasta.
– Kehitämme sivistystoimessa jatkuvasti museoiden toimintaa ja pyrimme lisäämään kiinnostusta historiaan, jotta kävijöitä museoissa riittää jatkossakin.
Kaupunki katsoo myös, että museotoiminnalla ja siten museoiden kokoelmakeskuksella on keskeinen rooli sekä alueen elinvoiman että hyvinvoinnin tukemisessa. Kuntalain ensimmäisen pykälän mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa.
