Ei voi olla totta. Taasko se tapahtuu? Vaasa tulee ja kaartaa loppumetreillä ohi Seinäjoesta ja vie voiton. Ja mikä on syy: Vaasan jättäminen ilman laajan päivystyksen sairaalaa rikkoo ruotsinkielisten perusoikeuksia.
Jos tässä nyt käy niin, että seinäjokelaiset ovat ehtineet nuolaista ennen kuin tipahtaa, niin ovat tehneet poliitikotkin. Syytän heitä: missään vaiheessa pitkän prosessin aikana ei ole puolella sanalla annettu ymmärtää, että Seinäjoen asema olisi vaakalaudalla.
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun hallitus aikoo jotain, mutta huomaa viime metreillä, ettei se käykään, koska perustuslaki. Eikö pohjatöitä voi mitenkään tehdä niin hyvin, ettei maakuntia tarvitse pitää jännityksessä? Ettei joka toinen kerta lopputulos olisi uppistakeikkaa?
Koettakaa nyt katsoa, että oli päätös Vaasan suhteen mikä hyvänsä, ei Seinäjoen tilanne Vaasan takia tästä muutu ja Seinäjoelle tulee laajan päivystyksen sairaala. Emme ole ansainneet tällaista sähläystä.
Tämän viikon ristiriitaiset viestit ärsyttävät. Kaksi perustuslakivaliokunnassa kuultavana olleesta neljästä professorista alkoi estoitta politikoimaan asialla Vaasan eduksi.
Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksen mielestä Vaasan on saatava Seinäjoen paikka laajan päivystyksen sairaalana tai Vaasa on otettava sairaalalistalle ylimääräisenä. (Ilkka 23.11.)
Myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan on valittava se malli, joka toteuttaa kielelliset perusoikeudet.
Loppujen lopuksi mistään muusta ei ole kysymys kuin siitä, mikä Vaasassa on yritetty välillä kieltää: tämä ei ole mikään muu kuin kielikysymys.
Mitkään muut asiat eivät puhu Vaasan laajan päivystyksen sairaalan puolesta. Ihan turhaan niitä edes Vaasassa keksittiin, kun yksi kielikortti korvaa vaikka nipun muita, vahvempia perusteluita.
Puhutaan vaasalaisesta taitavasta lobbaustaidosta, mutta tähän maakuntaan se näyttäytyy vain röyhkeytenä. Ei Etelä-Pohjanmaalla ymmärretä, että kielivähemmistö määrää liki 200 000 suomenkielisen eteläpohjalaisen sairaalan paikan.
200 000 suomenkielisellä on ihan sama pelko kielestä kuin ruotsinkielisillä, jotka kuitenkin kuuluvat vähemmistöön: Miten ihmeessä ummikkoruotsinkielinen lääkäri voi palvella Härmästä saapuvaa umpisuomenkielistä potilasta?
Ja mikä oma ruotsinkielisten saarensa Pohjanmaa on? Seinäjoki ei koskaan saa mitään, koska Vaasalla pitää kielen vuoksi olla kaikki omaa?
Voisiko katsoa koko Suomea kokonaisuutena? Vähemmistön oikeudet voidaan turvata esimerkiksi tarjoamalla paras mahdollinen ruotsinkielinen sairaala pääkaupungissa.
Ei pidä unohtaa, mikä on yksi tärkeimmistä syistä uudistumiselle: säästö. Jossain vaiheessa pitää pohtia, mitä kaksikielisyys maksaa, eikä tehdä silmät ummessa päätöksiä niin kuin aina ennenkin.
Miten luulette, että käy, jos sairaaloita tuleekin 12 sijaan 13 ja viiden vuoden päästä pitää saada aikaan säästöä? Seinäjoki ja Vaasa ovat taas vastakkain. Silti Vaasassa odotettiin, että täältä olisi riittänyt tukea Vaasan laajalle päivystykselle ja syytettiin pohjalaisia keskinäisen solidaarisuuden puutteesta toisilleen.
On vaikea olla myötämielinen, jos aina joutuu kärsijän rooliin ja on korskeaa vaatia sitä, jos on itse voittanut joka asiassa aiemmin.
Nyt ei auta päättäjien perääntyä. Joku asia on saatava vihdoin maaliin.
SATU TAKALA