Vaasalaiset maailmalla on Vaasa-lehden uusi juttusarja, jossa tutustumme eri puolilla maailmaa asuviin vaasalaisiin tai tältä seudulta kotoisin oleviin. Sarjaa julkaistaan noin kerran kuukaudessa.
Juttusarjan aloittaa Vaasan Pyssykylän mies, muusikko Olli Rantala. Hän muutti rakkauden perässä Ruotsiin, Göteborgiin vuonna 2010.
– Sitten rakkaus lähti, mutta Göteborg jäi, hän naurahtaa.
Nykyään Rantala on kysytty muusikko Ruotsissa ja keikkailee ympäri maailmaa.
Olli Rantala, Göteborg, Ruotsi
Ikä: 43 vuotta.
Ammatti: Muusikko
Harrastukset: Liittyvät lähes kaikki musiikkiin. Jos on vapaata, menen yleensä konserttiin.
Lempikappale: Vaihtelee lähes päivittäin. Tänään Jean Sibeliuksen Viulukonsertto antoi kylmät väreet.
Mieluisa muisto Vaasasta: Lapsena mummun kanssa seikkailtiin Suvilahden metsissä. Vieläkin muistelen lämmöllä.
Sävelet äidinmaidossa
Rantala elää ja hengittää musiikkia. Sävelet hän sai jo äidinmaidossa.
– Suvussani ei ole muita ammattimuusikkoja, mutta äiti ja hänen sisaruksensa kaikki soittavat jotakin. Minulle lyötiin pienestä pitäen käteen se soitin, joka oli vapaana, kun suvun kesken soitettiin ja jammailtiin. Siinä oppi monenlaisia instrumentteja. Pianoa soitin lapsena eniten.
Rantala vietti varhaislapsuutensa Suvilahdessa. Hän oli 4-vuotias, kun perhe muutti Asevelikylään, tai Pyssykylään, kuten Rantala sitä kutsuu. Siellä hän asui siihen asti, kunnes lähti lukion jälkeen opiskelemaan Kuopioon.
– Kävin 1.–2. luokat Asevelikylän ala-asteella. Sitten Onkilahden musiikkiluokat 3.–9. luokalla, ja sitten menin Vaasan yhteislukioon. Armeijan kävin Lahden sotilassoittokunnassa.
Nuorena Rantala soitti erilaisissa pop- ja jazzkokoonpanoissa ja tanssiorkestereissa.
– Silloin tuli Suomi kierrettyä tanssibändeissä moneen kertaan. Aina oli samat maisemat ja samat kasvot ja sama meininki. Se vähän pitkästytti.
Joitakin vuosia Rantala opetti Vaasan Rokkikoulussa ja sen jälkeen Lapväärtin ruotsinkielisessä kansanopistossa. Samaan aikaan hän oli Vaasan kaupunginteatterin musikaaliproduktioissa soittajana.
– Tykkäsin kovasti töistä sekä Lapväärtissä että teatterilla, mutta kun oli vielä omia keikkojakin, niin vedin itseni aika piippuun. Lopulta en nähnyt enää ammatillista tulevaisuuttani Suomessa.
Maisteriksi Göteborgissa
Muutettuaan Ruotsiin Rantala pääsi hyvin muusikkopiireihin mukaan.
– Suoritin maisterintutkinnon Göteborgin yliopistossa eli Högskolan för scen och musik -oppilaitoksessa. Siellä sain kontakteja ja opin tuntemaan muusikoita, joiden kanssa työskentelen vieläkin, Rantala kertoo.
Hän on musiikkipedagogi, mutta ei ole opettanut vuosikausiin. Freelance-muusikon työ on vienyt miehen mennessään.
– Olen onnekas ja kiitollinen, että nykyään voin jo vähän valita, mitä töitä haluan tehdä. Enää ei ole pakko ottaa ihan joka keikkaa, jota tarjotaan, hän hymyilee.
Yrmy ukko tai kaunis nainen
Olli Rantalan soitin on kontrabasso, jolla on monta nimeä kansan suussa, kuten pystybasso, läskibasso ja bassoviulu.
Rantalan soittimella on ihan oikea nimikin, Il potente.
– Se on italiaa ja tarkoittaa voimakasta. Tämä basso rakennettiin varta vasten minulle Italiassa, ja soitinrakentaja Luciano Golia nimesi bassoni näin. Basso on kaunis kuin nainen. On minulla miesbassokin, sen nimi on Yrjö. Se on sellainen itsepäinen pohjalainen persoonallisuus, hän nauraa.
Keikkoja ja levytyksiä
Rantala tekee monipuolisesti kaikkea muusikon työtä. Hän on yleensä töissä iltaisin, kun muut ovat vapaalla.
– Kiertueella olen aika paljon, pääasiassa ulkomailla eri kokoonpanojen kanssa. Harjoituksia on päivisin, illalla esiinnytään. Yritän aina myös kävellä ja tutustua kaupunkiin, jossa ollaan.
Hän tekee myös studiokeikkoja, kun eri yhtyeet ovat nauhoittamassa levyä.
– Usein levytyskeikoille tarvitaan kiireesti basistia. Sana kulkee, ja ihmiset tietävät, että luen nuotteja sujuvasti. Aina joku suosittelee minua eteenpäin, ja niin puhelimeni alkaa taas soida.
Rantala myös säveltää itse ja esittää musiikkiaan pienten kokoonpanojen kanssa. Jazz on Rantalan rakas leipälaji, mutta hän soittaa myös kaikkea muuta, mitä tarvitaan, marsseista folkiin ja klassiseen.
Viime vuosina Rantala on soittanut paljon BBB:ssä eli Bohuslän Big Bandissa. Se vastaa Suomen UMO Helsinki Jazz Orchestraa.
– BBB on kokopäiväinen ammattilaisorkesteri, yksi harvoista palkkaa maksavista big bandeista Ruotsissa. Sen lisäksi olen soittanut paljon täyspäiväisesti toimivassa puhallinorkesterissa Göteborg Wind Orchestrassa, GWO. Heidän ohjelmistonsa on erittäin vaihtelevaa, ja he tarvitsevat eri projekteissa joskus bassoa puhallinten vastapainoksi.
Mökillä sielu lepää
Rantala asuu muusikkopuolisoineen kerrostalossa noin 600 000 asukkaan Göteborgissa. Perheelle rakas henkireikä on puolison vanhempien kesämökki Gotlannissa.
– Siellä sielu lepää. Puolison vanhemmat ovat jo vuosia järjestäneet Gotlannissa kamarimusiikkifestivaalia, Liten Kulturvecka på Svarta Fåret. Siellä olen joskus lavallakin, mutta pääasiassa olen renki, joka tekee, mitä anoppi käskee, Rantala naurahtaa.
Rantalan omat vanhemmat asuvat yhä Vaasassa.
– Heitä ja siskon perhettä on ikävä, mutta en oikeastaan kaipaa Vaasaan sinänsä. Viihdyn Göteborgissa. Se on iso kaupunki, jossa on pikkukaupungin henki. Ihmiset ovat mukavia ja rempseitä. Ulkopuolisena tänne on helppo muuttaa, porukkaan pääsee luontevasti mukaan.
Puistot ja saaristo ovat Göteborgin valtteja
Jos saat vieraan Vaasasta, mitä haluat näyttää hänelle Göteborgista?
– Ensimmäiseksi veisin hänet illalliselle ja konserttiin Unity Jazziin. Se on jazzklubi, jossa on hieno tunnelma. Hyvää ruokaa, hyviä viinejä ja erinomaista musiikkia, Olli Rantala hehkuttaa.
Hän on ihastunut myös Göteborgin kasvitieteelliseen puutarhaan, Göteborgs botaniska trädgård. Se on yli 100 vuotta vanha, valtavan suuri puistoalue, jossa on kiinnostavia kasveja, esimerkiksi yli 500 lajia alppiruusuja.
– Kasvitieteellinen puutarha on lähellä Slotsskogenin puistoa, jossa on muun muassa pingviinejä ja suomalaisia poroja. Sinne on maksuton sisäänpääsy.
Saaristoon pääsee ympäri vuoden
Göteborg sijaitsee meren rannalla, niin kuin Vaasakin. Rantala sanookin muuttaneensa länsirannikolta länsirannikolle.
– Täällä saaret ovat suurempia kuin Vaasan saaristossa. Niissä asuu useita satoja ihmisiä vuoden ympäri, Rantala sanoo.
Saaristoon on helppo mennä. Joihinkin saariin pääsee busseilla, ja saaristolaivoja kulkee useita päivittäin.
– Göteborgissa kannattaa ehdottomasti käydä päiväretkellä saaristossa, siellä on niin kaunista. Bussilipun hinnalla pääsee saaristoon menevälle laivalle.
