Vaa­li­joh­ta­ja epäilee net­ti­ää­nes­tä­mi­sen tur­val­li­suut­ta – "Vir­ka­mie­he­nä to­teu­tan hal­li­tuk­sen tahtoa"

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen antaa ohjeet noin 20 000 ihmisen vaaliorganisaatiolle, joka huolehtii demokratian toteutumisesta. KUVA: Mauri Ratilainen
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen antaa ohjeet noin 20 000 ihmisen vaaliorganisaatiolle, joka huolehtii demokratian toteutumisesta. KUVA: Mauri Ratilainen

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen suhtautuu kriittisesti sähköiseen äänestämiseen. Sen valmistelu on Sipilän hallituksen linjaus.

– Virkamiehenä toteutan hallituksen tahtoa, mutta turvallisuudesta en halua tinkiä.

Asiassa on jo pitkään ollut kaksi koulukuntaa. Toiset epäilevät it-tekniikan liittämistä äänestämiseen, ja toiset huutavat, että "miksei meillä, kun kerran Virossakin".

– Tässä maailmantilanteessa kyberturvallisuudessa on erittäin isoja riskejä. Suhtaudun vakavasti useiden tietoturva-asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, voidaanko nettiäänestäminen toteuttaa turvallisesti. On täysin mahdollista, että joku taho tekee murron sähköiseen vaaliuurnaan.

Jääskeläinen on vastannut kaikkien Suomessa pidettävien vaalien järjestelyistä vuodesta 2003 lähtien. Vaalijohtajan uran pahin paikka on ollut vuoden 2008 epäonninen sähköisen äänestyksen kokeilu. Kyse oli äänestyspaikalle tuoduista it-laitteista, joiden käyttöliittymä jätti varaa tulkinnalle.

– Yli 98 prosenttia äänestäjistä osasi käyttää laitetta, mutta 200 äänestäjää ei ollut vahvistanut ääntänsä. Syytä tähän ei tiedetä. Jouduimme järjestämään seuraavana vuonna uusintavaalit Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä, Jääskeläinen huokaa.

Hän sanoo, että kokeilu täytti tarkoituksensa, antoihan se uutta tietoa sähköisestä äänestämisestä ja sen sudenkuopista. Samalla huomattiin, ettei pömpeleiden raahaamisesta äänestyspaikoille ollutkaan niin paljon hyötyä kuin kuviteltiin.

Nyt sähköistä äänestystä valmistellaan aivan eri pohjalta.

– Siinä äänensä voisi antaa netin kautta. Kaksi työryhmää tekee esiselvityksen aiheesta tämän vuoden aikana, Jääskeläinen kertoo.

Uusien puolueiden kannatuskortit verkkoon

Uusien puolueiden kannatuskorttien täyttäminen on siirtymässä verkkoon nopeammalla aikataululla. Puolueen perustamista suunnittelevien ei enää tulevaisuudessa tarvitsisi kerätä 5 000:ta paperista kannatuskorttia.

– Tavoitteena on, että työnimellä perustapuolue.fi-palvelu tulisi käyttöön ensi vuonna, kertoo oikeusministeriön vaalipäällikkö Arto Jääskeläinen.

Puoluerekisterissä on nyt 16 puoluetta, ja Jääskeläinen arvelee, että uudistus lisäisi puolueiden määrää. Vaalipäällikön mielestä kansalaisten halu oman puolueen perustamiseen on demokratialle hyväksi.

– Värikkäillä pienpuolueilla on paikkansa, sillä ne laittavat äänestäjät pohtimaan erilaisia aatesuuntauksia, sanoo Jääskeläinen.

Sari Miettunen, Marjo Oikarinen/Lännen Media

Ilmoita asiavirheestä