Pääkirjoitus

Vaa­leis­sa oli tutut ää­ni­ha­ra­vat

-
Kuva: Jarno Pellinen

Demokratia on jälleen toteutunut. Suomessa pidettiin vapaat aluevaalit ja kuntavaalit sunnuntaina. Jokaisella äänioikeutetulla oli mahdollisuus vaikuttaa.

Valitettavasti läheskään kaikki eivät kansalaisvelvollisuuttaan täyttäneet. Koko Suomessa äänestysprosentti jäi kuntavaaleissa 54,2:een, joka on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Aluevaaleissa äänestysprosentti oli koko maassa 51,7, joten aluevaalit hyötyivät historiallisista tuplavaaleista: Äänestysprosentti nousi yli 4 prosenttiyksiköllä vuodesta 2022.

Pari viikkoa sitten yllytin vaasalaisia vaaliuurnille tällä palstalla, jotta äänestysprosenttimme olisi parempi kuin rakkaalla naapurikaupungilla Seinäjoella. Kisa oli tasainen, mutta tappio tuli. Kuntavaaleissa Vaasan äänestysprosentti oli 52,3 ja Seinäjoen 52,9. Vaasan seudulla ahkerimmin uurnilla käytiin Maalahdessa, jossa äänestysprosentti oli 64,1.

Aluevaaleissa Pohjanmaan hyvinvointialueen äänestysprosentti oli 56 eli parempi kuin maassa keskimäärin.

Kuntavaaleissa nähtiin tuttuja ääniharavia.

Vaasassa kansanedustaja, ministeri Joakim Strand (r.) sai jälleen ylivoimaisesti eniten ääniä, 2 454. Olen jo pudonnut laskuista, monennetko vaalit nämä olivat, joissa Strand tulee ja voittaa ja yltää äänimäärässä kirkkaasti omalle tuhatluvulleen. Suosio on vankka, vaikka Strandin äänimäärä laski viime kuntavaaleista vajaalla tuhannella äänellä.

RKP on edelleen Vaasan kaupunginvaltuuston suurin puolue 16 paikalla. Demarit kiri kolmen lisäpaikan turvin toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Paikkoja on 13. Perussuomalaiset ottivat rajusti takkiin. Puolue menetti 5 paikkaa ja sai vain 4 valtuutettua. Keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät saivat kukin yhden lisäpaikan.

Mustasaaressa RKP:n valta pitää. Kunnan 43 valtuutetusta 33 on RKP:stä. Puolue kuitenkin menetti yhden paikan, kun taas Mustasaaren suomenkielisten asemaa parantamaan pyrkivä MSK sai yhden lisäpaikan, kuten viime kuntavaaleissakin. Tulevalla kaudella heillä on 6 valtuutettua. Valtuustoon nousi uutena vihreät yhdellä edustajalla. Hän on Jonathan Hemming Sulvalta. Demarit eivät enää saaneet paikkaa valtuustoon, ja perussuomalaiset menettivät yhden paikan. KD tuplasi paikkamääränsä kahteen. Ilahduttavaa on, että Mustasaaressa runsas kolmannes eli 15 valtuutettua on uusia. Kunnan ääniharava on kansanedustaja Christoffer Ingo (r.) 796 äänellä.

Maalahden äänikuningas on niin ikään kansanedustaja Mikko Ollikainen (r.) 248 äänellä. Valtuuston 27 paikasta 4 on demareilla, muut RKP:llä.

Vöyrillä ääniä sai eniten nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Bertills, 410. Päättyvällä kaudella kaikki kunnan 27 valtuutettua olivat RKP:stä, mutta ensi kaudella joukossa on yksi SDP:n edustaja, 37-vuotias Jani Uuranmäki.

Sekä Laihialla että Isossakyrössä valtuuston suurin puolue on edelleen keskusta, mutta eniten ääniä keräsivät kuluvan kauden kokoomuslaiset valtuustojen puheenjohtajat, Jaakko Pukkinen, 137 ääntä Isossakyrössä ja Antti Tuomela 321 ääntä Laihialla.

SDP:n valtakunnallinen menestys näkyi Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaaleissa. Demarit sai kaksi lisäpaikkaa ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi aluevaltuustoon.

Merkittävää on, että RKP menetti 4 paikkaa ja samalla yksinkertaisen enemmistön. Näin puolue ei pääse enää sanelemaan päätöksiä, vaikka se onkin 28 valtuutetullaan suurin puolue aluevaltuustossa.

Aluevaltuuston ääniharava oli Vaasan seudulta ainoa ehdolla ollut kansanedustaja Kim Berg (sd.) 2 578 äänellä.

Paljon onnea kaikille valituille päättäjille!