Hiihdon olympiavoittaja ja moninkertainen arvokisamitalisti Mika Myllylä kuoli sydämenpysähdykseen, uutuuskirjassa kerrotaan. Mika Wickströmin kirjoittama kirja Mika Myllylän elämä (Otava) julkaistaan tänään.
Aiemmin julkisuudessa on kerrottu, että kuolinsyytutkinnan mukaan Myllylän kuolema oli onnettomuus. Kirjan mukaan Myllylä kuoli omaan nojatuoliinsa takki päällä.
Uutuuskirja perustuu Myllylän läheisten haastatteluihin. Kirjan mukaan Myllylä ajautui käyttämään alkoholin ja lääkkeiden lisäksi myös huumausaineita. Päihdekierteeseen Myllylää ajoi vuoden 2001 Lahden MM-hiihtojen dopingkäry, joka pudotti hiihtäjän sankarin asemasta.
– Mietimme, että miksi ihmeessä lääkärit kirjoittivat sellaisia pitkäkestoisia reseptejä niin hauraalle miehelle, Myllylän nuoruuden ystävä Markku Salmela pohtii kirjassa.
Lahden tapahtumilla oli varmasti roolinsa vaikeuksien syvenemisessä, mutta siitä ei kaikki Wickströmin mukaan alkanut. Takana oli Ruotsissa eletty kiusaamisen varjostama lapsuus, uusien juurien kasvattaminen Suomeen esiteininä ja myöhemmin menestyksen mukana tullut mediamylly.
– Kaikki vaikeat vaiheet ymmärtää kirjan myötä paremmin. Ne eivät liity pelkästään vuoteen 2001, ja loppujen lopuksi vaiheet eivät edes liity siihen, Wickström avaa STT:lle.
Myllylä kuoli 41-vuotiaana kotonaan Kokkolassa 5. heinäkuuta vuonna 2011. Hän oli muuttanut Kokkolaan vuonna 2010 ollakseen lähempänä lapsiaan. Avioliitto Suvi Myllylän (nykyinen Suvi Paavola) kanssa oli päättynyt eroon vuonna 2007. Parilla on kolme nyt jo aikuista lasta: Benjami, Olivia ja Wiljami.
Kirjassa kerrotaan, että Kokkolassa Myllylä alkoi käyttää huumausaineita, mikä johti entistä pahempiin vaikeuksiin. Entinen hiihtosankari ajautui piireihin, jotka kirjan mukaan kuppasivat häneltä tuhansia euroja ja jopa kiristivät häntä.
Managerin mukaan päihteet veivät vaarallisiin piireihin
– Kun Mika muutti Kokkolaan, hänen vanha harjoittelukaverinsa JP Ojala sanoi minulle, että kohta emme mahda Mikalle enää mitään. Hän joutuu päihteiden sekakäyttäjänä sellaisiin piireihin, joista ei ole paluuta. JP toimi poliisina Ylivieskassa, ja hän tiesi liiankin hyvin, mistä puhui, Myllylän ex-manageri Ismo Väänänen sanoo kirjassa.
Myllylä pelkäsi henkensä edestä, ja oli hankkinut muutama päivä ennen kuolemaansa käsiaseen. Kirjassa paljastetaan, että poliisi kävi kolme päivää ennen Myllylän kuolemaa usean partion voimin hakemassa tämän kotoaan, koska Myllylä oli ampunut aseellaan rivitaloasuntonsa ikkunasta.
Myllylä voitti hiihtourallaan kuusi olympiamitalia ja yhdeksän MM-mitalia. Olympiavoitto heltisi Naganon olympialaisten 30 kilometriltä vuonna 1998. Lahden MM-hiihdoissa 2001 Myllylän lisäksi dopingista jäi kiinni viisi muuta suomalaishiihtäjää. Myllylä kärsi kahden vuoden kilpailukiellon ja palasi kisaladuille, mutta ei enää arvokisamenestyjäksi.
Lähipiiri vihdoin äänessä
Wickström kertoo, ettei olisi lähtenyt tekemään kirjaa, jos Myllylän perhe ei olisi suostunut jakamaan muistojaan. Lisäksi Wickström sai haastateltavakseen kaikki sen ajan merkittävimmät alan ihmiset, kuten Jari Isometsän, Harri Kirvesniemen ja Jari Räsäsen. Myös manageri Väänäsen mukaan saaminen oli erityisen merkittävää.
– Väänänen tunsi Mikan ainakin 20 vuotta, ja Mika itse pyysi Ismon aikoinaan managerikseen. Väänänen oli aivan keskeinen henkilö tässä kirjassa.
Myllylän isä, äiti tai sisko eivät ole antaneet haastatteluja Wickströmin mukaan 25 vuoteen.
– Väänänen yritti yli kymmenen vuotta saada vanhempia suostumaan siihen, että Mikasta tehtäisiin elämäkerta. Hän näki, että se puhdistaisi ilmaa ja olisi kunniaksi Mikalle, Wickström sanoo.
Kuolinsyytä on arvailtu ja päätelty itsemurhaksikin, mutta Wickström vakuuttaa, ettei Myllylä ollut ihminen joka riistäisi itseltään hengen.
– Kun Väänänen kysyi tekoälyltä, miksi Mika Myllylä kuoli, syyksi kerrottiin itsemurha ja ohjattiin Mieli ry:n sivuille, jos apua kaipaa. Hän ei tehnyt itsemurhaa, vaan kuoli yksin kotonaan nojatuoliinsa sydämenpysähdykseen, Wickström sanoo.
Sisko Pia Myllylä kertoo kirjassa harmittelevansa edelleen sitä, ettei ollut lähempänä veljeään tämän ajauduttua ongelmiin.
– Itse en osannut ottaa puheeksi vaikeita asioita, kun puhuimme puhelimessa. Odotin, että Mika olisi tehnyt aloitteen. Hän oli käynyt terapeutinkin juttusilla, mutta hän oli sanonut äidillemme, ettei kukaan ymmärtänyt hänen ongelmiaan, Pia Myllylä sanoo.
Suvi Myllylä ei halunnut antaa haastatteluja kirjaan, mutta hänen osuutensa tarinassa kuuluu muiden kertomuksissa. Pia kertoo, että eron jälkeen sisarusten suhde läheni uudestaan.
– Sellainen kuva itselleni on jäänyt, että kun Suvi tuli mukaan kuvioihin, niin minua ei olisi saanut olla enää olemassakaan. Suvi oli niin mustasukkainen hänestä, että hän sulki pois muitakin Mikalle tärkeitä ihmisiä, Pia kertoo viitaten esimerkiksi sisarusten vanhempiin.
Myllylästä julkaistaan syyskuussa myös toinen kirja, Marko Lempisen kirjoittama Langennut legenda – Mika Myllylä (Tammi).
– On ihan mielenkiintoista nähdä, miten Lempinen on ratkaissut sen, että hänellä ei ole ollut haastateltavana tätä sisäpiiriä, vaan vain ex-vaimo Suvi ja kaksi nuorinta lasta lähipiiristä, Wickström sanoo.
