Uu­tuus­kir­ja kertoo mo­ni­puo­li­ses­ti Vä­hän­ky­rön men­nei­syy­den tarinat

Joulukuussa julkaistava uutuuskirja tekee Vähänkyrön historian eläväksi. Kyrönjoen silloista Ojaniemen silta tunnetaan myös nimellä Kirkonsilta. Kuva: Risto Kiviranta
Joulukuussa julkaistava uutuuskirja tekee Vähänkyrön historian eläväksi. Kyrönjoen silloista Ojaniemen silta tunnetaan myös nimellä Kirkonsilta. Kuva: Risto Kiviranta

Uutuuskirja Vähäkyrö historian valossa on valmistumassa joulukuun alussa. Yli neljäsataa sivua ja valtava määrä sekä mustavalkoisia että värivalokuvia kertovat Vähänkyrön menneisyyden tarinat.

– Julkaisun ensimmäinen puoli käsittelee runsaasti kuvitettujen artikkeleiden myötä alueen historiallisia vaiheita. Kirjan toinen osio on jaoteltu laajoihin aihepiireihin, joissa esitellään seudun elämää sanoin ja kuvin, sanoo Jorma Tapio Vähäkyrö-Seurasta.

Rakkaudesta kotiseutuun. Kirjan ovat koostaneet Pekka Mäenpää ja Risto Kiviranta, ja sen kustantaa Vähäkyrö-Seura.

– Historiikin juuret juontavat Eila Erkkilään, joka aikanaan teki kotiseututyötä yli viisikymmentä vuotta. Nyt valmistuvassa kirjassa Mäenpää on tehnyt suuren työn tekstintekijänä, ja Kiviranta on hoitanut valokuvapuolen. Erilaisten tilaisuuksien kautta olemme saaneet valtavasti kuvia ja albumeja käyttöömme, Tapio kertoo.

Kirja on parhaillaan ennakkomyynnissä.

– Vähäkyrö-Seura ottaa tilauksia vastaan kaiken aikaa. Kirjan julkaisun yhteydessä järjestetään Savilahti-talolla jakelutilaisuus myöhemmin ilmoitettavana ajankohtajana. Kotiseuturakkaus on levinnyt myös ympäri maailmaa, ja monia kirjoja on tilattu esimerkiksi Ruotsista.

Elävä historia. Valmistuvan teoksen tarinat tuovat eloon valistuneen pitäjän historian.

– Vähäkyrö on historiallinen paikka, ja kirja sisältää seudun vanhaakin historiaa kaikilta elämänaloilta. Teos käsittelee tarkasti niin sota-ajat kuin elinkeinoelämän pläkkyreineen, lahtareineen ja kankureineen, Tapio kertoo.

– Alueelta tuli myös paljon siirtolaisia, kun isojen maatalojen nuorimmat lähtivät maailmalle kokeilemaan onneaan. Kirjassa nousevat esille myös mystikot, joka jäljensivät vanhoja uskonnollisia kirjoja, sekä Erik Tulindberg, joka oli Suomen ensimmäinen taidesäveltäjä.

Raija Koivisto

Ilmoita asiavirheestä